Tv-sarjoja

Olen yrittänyt muodostaa käsitystä australialaisten tv-kanavoiden viihdetarjonnasta ja törmännyt kahteen sarjaan, jotka tuntuvat olevan sopivia saippuaoopperoita viikottaiseen viihdenälkään.

Offspring on Ten -kanavan sarja, jota voi seurata useamman kerran viikossa. Pääosassa on Nina Proudman perheineen ja tapahtumien keskipiste on Melbournen Fizroy (vähän ja lopulta ei yhtään kuin salkkarit ulliksessa). Aika hauskaa seurata sarjaa silloin tällöin, tunnistaa paikallisia ilmaisuja ja katsella ympäristöä, joka näyttää jo tutulta.

Toinen sarja, jota seurailen aina silloin tällöin on Channel 7:n Winners and Losers. Kerran viikossa esitettävä sarja on oikeasti huono...mutta huomaan silti jääväni tuijottelemaan juonenkäänteitä ja omituisia ihmisiä sarjan kiemuroissa.

Niin ja sitten on tietysti vielä Master Chef...tuntuu, että joka kulmassa ja kahvikeskustelussa jutellaan Master Chefistä. Kaupoista löytyy kasoittain ohjelmassa käytettyjä tuotteita ja tuomareiden eli huippukokkien tekemisistä voi lukea iltapäivälehtien sivuilta.

Torstai on illassa ja huomenna alkaakin sitten heinäkuu. Tänään tulee muuten täyteen kokonaista kuusi kuukautta eli puoli vuotta olemista Australiassa. Tuntuu, että olisi kulunut paljon pidempi aika ja lopulta 6 kuukautta on mennyt todella nopeasti. Aika paljon muutoksia, uusia asioita ja sulateltavaa mutta mukavaa ja mielenkiintoista :)

Terveyspäivä

Onpas ollut mukava maanantai. Vapaata ja tosiaan terveyden takia. Yritin nukkua pitkään mutta lopulta heräsin jo varttia yli kahdeksan. Nautiskelin aamupalaa kiireettömästi ja lähdin rannalle lenkille.

Pientä koti-ikävää on ollut taas ilmassa ja yritin lenkkeillessä miettiä täällä olemista taas hieman positiivisemmasta kulmasta. Mitä asioita voikaan tehdä keskellä talvea ja nautiskella vaikka onkin kaukana kotoota? No ainakin lenkkeillä rannassa! En ole ennen tajunnut, että voin tosiaan juosta ihan siinä meriveden rajassa ja nautiskella samalla aaltojen kohinasta.

aamupäivän rantalenkki

Käänsin positiivista säädintä vielä asteen verran kaakkoon ja totesin, että lenkkeillessä voi poiketa myös rantakahvilassa nautiskelemassa tuorepuristettua appelsiinimehua. Niin ja olla omistamatta koiraa mutta silti nauttia kaikkien hyvin koulutettujen Port Melbournelaisten mustien seurasta.

Sandbar

Täällä on varmaan muuten pakollista käyttää koiria koirakouluissa. Uskomattoman tottelevaisia tapauksia. Toisinaan, kun menen töihin eräs mies ulkoiluttaa pientä villakoiraa ja se istuu kiltisti aina ilman hihnaa odottelemassa, että ratikka menee ohi...Tänään rannalla kaikki koirat olivat ilman hihnaa ja todella sulassa sovussa muiden koirien sekä lenkkelijöiden kesken.


Mukavinta täällä on ehkä se, että ulkoilmaharrastuksia voi harjoitella läpi vuoden ja kaunista luontoa riittää. Silti olisi aika mahtavaa, jos saisi tänne perheensä vähän pidemmäksi aikaa ja kaikki kaverit (lentolippuja saa varailla...) Tietysti pala Helsinkiä olisi myös mukava saada tuohon takapihalle, Suomen kesän valoisuutta edes pari viikkoa ja sitten vielä mökkeilyä ja sauna. Ihan vähän pyydetty...

Noh pakkohan näitä ihanien kotoisten asioiden ikävöintejä on tulla aina silloin tällöin. Tänään on kuitenkin ollut kaunis ja kovin terveellinen päivä ja Australia näyttänyt taas mukavia puoliaan myös keskellä talvea.

Juhannus

Suomessa on juhlittu juhannusta ja yritettiin päästä hieman tunnelmaan myös täällä eteläisellä pallonpuoliskolla. Täällä ei tietenkään vietetä mitään juhannusta kun on keskitalvi mutta onnistuttiin kuitenkin nauttimaan aurinkoisista päivistä. Lämpötilan puolesta olisi kesästä mennytkin mutta pimeää tulee jo viiden aikoihin, joten siinä mielessä juhannus oli aika kaukana.

Eilen kierrettiin pitkin Port Melbournen rantaa. Rannassa on muutama pitkä laituri, jossa on usein kalastajia. Merellä oli myös paljon purjeveneitä ja tunnelma oli melko kesäinen. Bongasin laiturinraosta myös kiinnostavan asukin. Pienen simpukan. Laiturin lautojen väleissä oli useita simpukoita ja pähkäilin, että miten ne onnistuvat kulkeutumaan rakoihin.

simpukka suojassa

kalastajia laiturilla

rantakiviä

meritähtiä - vasemmalla tervetullut ja oikealla vieraiden vesien tulokas.

aamupalamehu, meloni-inkivääri-minttu

näkymät rantakahvilasta

Huomenna onkin sitten luvassa vapaapäivä! Meillä on kerran vuodessa mahdollisuus pitää the good health day eli oman terveyden huolehtimiseksi tarkoitettu päivä. Ajattelin ainakin nukkua pitkään ja olla ilman suurempia suunnitelmia. Siinähän sitä rentoutuu, tervettä sekin:)

Nuotteja ja japanilainen ravintola

Viihdyin eilen töissä ainoastaan kahdeksan tuntia ja suuntasin kaupungille nuottiostoksille. Viikolla kaupat menevät kiinni usein jo kuudelta (suurempia liikkeitä lukuunottamatta) ja ajattelin ehtiä kaupoille ennen sulkemisaikoja. Ehdin kuin ehdinkin hetkeksi Allans music liikkeeseen ja onnistuin hankkimaan muutamia vihkoja käsiini. Voin jatkossa nocturnon sijaan lauleskella muitakin biisejä!

nuotteja

Körkort viihtyi töissä pidempään ja jäin odottelemaan illallisseuraani aika hauskaan baariin. Onnistuin löytämään pienen baarin jostain China townin ja Lonsdalen poikkikujien välistä. Fad Gallery barin seinillä oli mielenkiintoisia teoksia ja mahdollisuus lueskella tuoreita ostoksia.

Fad Gallery Bar

Käytiin China Townissa yhdessä japanilaisessa ravintolassa illallisella. Aluksi piti vaan nauttia iltapalat mutta huomattiin, että ravintolan kaikkiin pöytiin oli upotettu paikat grilleille! Olihan sitä pakko kokeilla, siis mahdollisuutta grillata lihaa ihan omalla sisägrillillä. Shou Sumiyaki oli kerrassaan ihana!

Shou Sumiyaki

Pöytägrilli

Yarra Valley

Ajettiin aamupäivällä Yarra Valleyn viinitiloja kohti. Ensimmäisellä kerralla, kun vierailtiin Yarrassa, viiniköynnökset olivat täynnä rypäleitä ja kaikki kovin vihreää. Nyt köynnökset olivat talvitunnelmissa ja siis pelkät rangat pystyssä. Tilojen pihoilla puut ja puskat olivat ruskassa. Hauskaa kuitenkin, että viiniköynnösrivien päissä oli ruusupensaita vielä kukassa (hmm...kyseessä olisi kai sitten talviruusut).

Poikettiin Chandonin tilalla ja maisteltiin muutamat kuohuviinit. Chandonin tila on oikeastaan aika mukava ja kaunis paikka. Kesäisenä päivänä lounasta voi nauttia ravintolan terassilla. Talvella ajatus tuntui hieman kylmältä, joten jätettiin kokeilu väliin. Mukaan tarttui kuitenkin muutamat mielenkiintoiset ostokset. Kupliva Pinot Shiraz oli erikoinen ja oli ostettava se matkaan.

Ajettiin lounastamaan De Bortolin tilalle. Ilman pöytävarausta ja sen suurempia taustojen tarkastusta paikka yllätti positiivisesti. Tarjoilija kertoi meille, että tänä vuonna sadonkorjuuta oltiin jouduttu lykkäämään toukokuulle asti, koska sateet myöhästyttivät kypsymistä. Ravintolasta oli kauniit näkymät viiniköynnösten peittämille rinteille ja listalta löytynyt shirazin köynnökset näkyivät suoraan ikkunasta. Oli pakko napata pihalta vielä muutama kukkaotos ja nautiskella talvesta näinkin vihreässä ympäristössä.

De Bortolin ravintola

Lauluja South Melbournessa

Tänään oli vuorossa speech level singing -laulukurssi South Melbournessa. Ilmoittauduin Brisbanesta tultuani lauluopettajani suosittelemalle kurssille, joka pidetään pari kertaa vuodessa Melbournessa. Onnistuin saamaan oppilaspaikan kurssilta ja en sen enempää kurssia ehtinyt miettiäkään ennen tätä aamua.

Tajusin vasta luokkaan astuessa, että meitä oli vain seitsemän varsinaista harjoitusoppilasta ja 35 muuta kuuntelijaa, jotka seurasivat kompasteluja ja onnistumisia kaikkien edessä. Ei ollut juolahtanut mieleenikään, että kurssille olisi pitänyt valmistella joku kappale. Englanninkielisten kappaleiden sanoja ei tullut mieleen, joten lauloin sitten yhden lemppareistani eli Eino-Leinon Nocturnen Chydeniuksen sävelin.

Opettajana meillä oli Greg Enriquez, joka sujuvasti ohjaili laulamistani suomenkielisistä sanoista huolimatta. Aika mukavaa laulaa suomeksi, kun kaikki vokaalit ovat suhteellisen puhtaita. Juuri sellaisia kuin niiden pitääkin olla, selkeitä ja yhdenlaisia. Lopulta kovin rento, hauska ja avartava kurssi. Pitää yrittää päästä seuraavallekin.

Kurssilta kotiinpäin tullessa, huomasin yhden talon pihassa granaattiomenapuun! Aika uskomattoman ihanaa, että jonkun etupihalla on ihka aito granaattiomenapuu...Meidän kotikadun kulmalta löytyi myös pulleat ja ruskan värjäämät vaahterat. Kovin miellyttävä ja mukava keskitalvi.

Granaattiomenapuu oikealla

Ruskaa kotikadun kulmilla

+39 eli italialaista pizzaa

Oi huh, mikä viikko! Vaikka maanantai oli vapaa tuntuu, että olisin viettänyt töissä kuusi päivää. Perjantai-iltapäivään kuuluvat olusetkin menivät palaverin parissa. Eihän tämän nyt näin pitänyt mennä!

Tavattiin kuuden jälkeen Körkortin kanssa kaupungilla ja käytiin tutustumassa Melbournen yhteen suosituimmista pizza-paikoista. Varmaa tietoa paikasta oltiin saatu Körkortin (italialaiselta) parturilta ja sinne sitten suunnattiin.


View Larger Map

+39 (eli Italian suuntanumero) oli mukava kokemus. Työhuolet unohtuivat ovelle ja vastassa oli mitä välittömin tunnelma. Käsittämättömän makoisia pizzoja ja pastoja sekä mukavaa palvelua. Vitriinit täynnä juustoja ja hyllyt pullollaan savoiardi -keksejä ja pastaa.

Meidän tarjoilijaksi osui tietysti heppu, joka oli Sardiiniasta kotoisin (sain osakseni jälleen ihmettelyn, että miten ihmeessä 16 -vuotta sitten olin päätynyt Nuoroon vaihto-oppilaaksi... Puolustelin kovin, että mielestäni oikeasti ihana paikka!) Tarjoilijat kävivät testailemassa suomenkielentaitoaan perinteisellä ’katso merta’ -repliikillä (mitä se sitten tarkoittaa italiaksi, en viitsi kääntää). Hauskaahan niillä oli ja me nautimme mukavasta illallisesta. Tästä on mukava aloittaa viikonloppu!

lintulautatestin tulos

Tällä viikolla on selvinnyt lintulautojen testivoittaja. Bunningsilta hankituista lintulaudoista viimeinen on ehdoton voittaja. Kun olin laittanut laudan paikoilleen, heti ensimmäisenä aamuna tullessani alakertaan, lauta oli täynnä pikkulintuja. Veikkaan, että suosion salaisuus on katottomuus ja mahdollisuus pyöriä simenien seassa...Katollinen lauta taitaa jäädä asumattomaksi tai sitten keväällä löydetään sieltä pahimmassa tapauksessa hämähäkinpesä.

testivoittaja oikealla

Hankin paikallisesta Colesista lintulaudalle siemeniä. Pulut ja suuremmat petolinnut ovat pysyneet kaukana vaikka aluksi pelkäsinkin, että sekoitukseen mukaan laitetut suuret siemenet saattaisivat houkutella niitä. Varsinainen villilintujen sekoitus (kotona Suomessa sama tuote toimisi häkkilintujen ruokana).

Colesin sekoitus villeille tipuille

Golfia Royal Parkissa ja vieraita lintulaudalla

Täällä on menossa pitkä viikonloppu. Kuningattaren syntymäpäiviä juhlitaan Victorian alueella kesäkuussa ja sen kunniaksi maanantai on vapaa. Sopii oikein hyvin!

Golfailun alkeita on jatkettu uuden ja ikioman setin voimin varsinaisella kierroksella Royal Parkin kentällä. Muutamat harjoituslyönnit rangella ja sitten vaan suoraan kentälle. Täällä ei tarvitse suorittaa mitään muodollisia kursseja vaan voi starttailla suoraan kentältä muiden innokkaiden kanssa.

Varusteiden osalta ei tarvitse myöskään jännittää. Pääasia, että ei pelaile kaverin kanssa samoilla mailoilla ja muistaa, että varvassandaalien sijaan pitää edes tennarin tyyppiset jalassa. Edellä oleva ryhmä huolehti myös jäävarustuksesta, jotta oluset pysyivät kylmänä koko kierroksen ajan. Kovin rentoa ja leppoisaa menoa.

Kierrettiin yhdeksän reikää ja saatiin kuunnella samalla eläintarhan ääniä. Royal Park on aivan Melbourne zoon kupeessa ja papukaijojen mekkaloinnin lisäksi, norsujen äänet kuuluivat aika hyvin kentälle. Perin eksoottista.

Kierros oli tietysti elämäni paras, ensimmäinen kuin oli! Muutamia huippuhetkiä ja useampia puskissa pyörimisiä. Pelaaminen oli kuitenkin älyttömän hauskaa ja ehdottomasti parasta oli saada viettää useampi tunti ulkona upeassa kelissä. Huomenna ehtii vielä käydä toisenkin kierroksen. Taidetaan kokeilla toista kenttää jossain Melbournen lähistössä. Kenttiä kun tuntuu riittävän pienimmissäkin kylissä.

Royal Park

Viikko sitten hankitulla lintulaudalla on käynyt muuten vihdoin lintuja. Huomasin aamulla tullessani alakertaan, että pihalla hyppi lauma pikkulintuja ja sain napattua niistä (tosin karmealla zoomauksella) muutaman todistuskappaleen. (Ja koska äiti ihmettelee kuitenkin, niin kommentoin samalla, että se pakastepurkki on lattialla, koska tähtäilin siihen golfpalloja aiemmin...)

kaksi pikkulintua ja pakastepurkki

Näyttäisi siltä, että aina yksi linnuista on vartioimassa aidalla. Jos jotain jännittävää sattuu, huikkaa se ruokailuvuorossa oleville kavereille ja koko porukka lentää hetkessä turvaan.

linnut aidalla

Ostin tänään Bunningsilta toisen lintulaudan, koska tarkkailun tuloksena totesin, että tämä katollinen lauta saattaa olla niille liian jännittävä. Linnut eivät oikein uskaltaneet mennä mökkiin sisälle ja söivät mielummin siemenet suoraan maasta. Nyt vaan toivotaan, että lautaa eivät täytä varikset tai harakat.

Viikon vanha lauta vasemmalla ja uusi oikealla.

Ruoka- ja viinimessuilla

Eilen käytiin Good Food and Wine Festivalilla. Melbournen messukeskus on ihan keskustassa ja käveltiin mukavassa auringonpaisteessa muutama pysäkinväli kohti messukeskusta. Raitiovaunureitin vieressä kulkee puistopolku aika pitkälle keskustaan. Polku tosin päättyy useamman kerran seinään, kun ajokaistat osuvat väliin.

pieni kiviaita keskellä polkua

Paikalliset ruoka- ja viinimessut olivat aika rennot ja kattavat. Ensin ostettiin lasit ja kaulanauhat ja sitten maisteltiin muutamien alueiden viinejä. Hauskat viinimessut siinä mielessä, että lähes kaikki tuottajat olivat australialaisia ja alueita osaa jo laittaa kartalle.

Paikalla oli myös paljon ruokakojuja ja ihania maistiaisia. Tulisia tahnoja, mausteita, säilykkeitä ja valtava kahviosasto. Käytiin katsomassa myös Australian Master Chef -ohjelman kokkien Gary Mehigan ja George Calombaris esitystä, jossa selvisi mm. miten kalamari perataan. Aika hauskat kaverit ja show kohdallaan.

Maistelulasit

Niin ja vaikka viinit olivat kovin hyviä, tarttui niiden sijaan matkaan vain soda streamer (nyt on testattu jo peruskuplavettä, spriteä ja jaffaa. Ihan toimivia). Porukan aussivahvistus piti myös huolen ruokavarastojen täyttämisestä ja kätevä kärry täyttyi herkuista. Kovin samanlainen kuin omani torikeikkoja varten.

Joulupukki kävi kylässä

Brisbanesta tulon jälkeen viikko on hurahatanut vauhdilla. Kauniita ja kirpeitä syksyaamuja (tai paikallisten mukaan jo talviaamuja) ja lämpötilan vinhaa vaihtelua. Keskiviikkona lähikylissä käytiin miinuksen puolella ja aamuyöstä heräsin viideltä, kun lämpöpeitosta huolimatta palelsi. Eilen sitten käytiin päivällä 19 asteessa ja sai nauttia kunnon auringonpaisteesta.

Työskentelin tänään etänä, jotta pystyin olla valmiina ottamaan vastaan pesukonetta! Mikä ilo! Listalla on ollut sohvan jälkeen enää pesukone ja nyt sitten kaikki olisi valmiina onnelliseen arkielämään. Pesukoneen asennus oli tosin jokseenkin jännittävää.

Asentajat tulivat paikalle ja ryhtyivät kyselemään, että missä mahtoi olla kuumavesihana koneeseen. Körkort oli jättänyt tarkat ohjeet, että mistä vesi tulee koneeseen ja mistä poistuu ja sitten ryhdytään kyselemään kuumasta vedestä.

Meidän pesukone on siis mallia, johon saa molempia laatuja vettä ja tämä olikin sitten jokseenkin ongelmallista. Pojat ehdottivat, että tulpataan se lämminvesiaukko ja käytetään vaan kylmää. Tajusin onneksi samantein, että Körkort ei ole kovinkaan tyytyväinen jos illalla paikalla on puoliksi asennettu kone, josta ei tiedetä että lämmittääkö kone veden vai miten se lopulta toimii.

No pitkien keskustelujen jälkeen akselilla Körkort - asennuspojat - LG:n asiakastuki todettiin lopulta, että kone toimii myös pelkällä kylmällä vedellä ja lämmittää veden oikeaan lämpötilaan. Nyt ensimmäinen kone on pyörimässä ja mukavalta tuntuu voida pestä vihdoin pyykkiä kotona.

uusi pesukone

Käytiin tänään Bunningsissa hieman ostoksilla (paikallinen K-Rauta). Alunperin mentiin hakemaan vaan sopivaa osaa pesukoneeseen (sen kuumavesiaukon tulppaamiseksi) mutta lopulta matkaan tarttui kaikkea muutakin kiinnostavaa.

Pihalla on nyt lintulauta ja puutarhatonttu siis ikioma joulupukki. Molemmat huutelivat hyllyiltä niin kovaa, että oli pakko poimia ne matkaan. Kauppaan jäi vielä koottava kasvihuone... joka sopisi hyvin pihalle. Nyt, kun saadaankin jäädä tähän asuntoon, voi kasvihuonetta harkita ihan tosissaan. 

Lintulauta

Joulupukki jäi meille