Yrttisatoa

Kasvihuone, joka pystytettiin muutama viikko sitten, alkaa tuottaa jo mukavasti satoa. Vaikka illat ja yöt ovat toisinaan vielä viileitä (tai no, ei alle kymmenen asteen tiputa) itse muovimökin sisällä lämpö pysyy melko hyvin myös viileämmällä kelillä ja kasvit näyttävät nauttivan.

Katselin kuvia pystytysviikonlopulta ja oikeastaan kaikki istutukset ovat ottaneet harppauksen kasvussaan. Pieniä vihreitä tomaatteja alkaa olla jo muutama, mansikoita tuloillaan ja basilika, minttu, persilja sekä korianteri ovat olleet jo hyvässä käytössä.

Tänään päivällä alkoi aika voimakas ukkosmyräkkä ja vettä on kaduilla useampi sentti. Kasvihuone on pysytellyt onneksi vielä pystyssä kovasta tuulesta huolimatta. Liitän mukaan kuvan ensimmäisestä sadosta yrttien osalta. Sitten vaan odotellaan aurinkoisempia päivä ja tomaattien kypsymistä.

kasvhuoneen satoa

Rentoutumisiltapäivä ja sauna

Ilmoittauduin jokunen viikko sitten rentoutumisiltapäivään, joka pidettiin tänään. Kokoonnuttiin yhdessä useamman Melbournessa asuvan suomalaisnaisen kanssa ruotsalaisen kirkon tiloihin Toorakiin. Upeaa valkoista rakennusta ympäröi kaunis puutarha ja kirkon tiloista löytyi myös kotoisa kahvila ja koti-ikävää helpottavia tuotteita (salmiakista puukenkiin). En ollut käynyt Toorakissa aiemmin mutta vaikutti perin kauniilta kaupunginosalta, johon täytyy tulla toistekin seikkailemaan.

Rentouttavaan tltapäivään kuului mm. joogaa, ihanaa syvävenyttelyä ja unijoogaa peiton kanssa. Parin tunnin rentoutumisen jälkeen olo oli ihanan rauhoittunut ja vuorossa oli vielä saunomista ihan oikeassa ja kotoisassa saunassa. Tuntuipas aika mukavalta tavata muita suomalaisia, vaihtaa kuulumisia ja nautiskella lämmöstä lauteilla lekotellen.

Kovin australialaista - personal training ja yhdessä liikkuminen

Ajattelin, että ryhdyn kirjoittamaan pientä juttujen sarjaa australialaisista ilmiöstä tai sellaisista asioista, jotka koen perin paikallisiksi. Juttusarja, jonka ajattelin nimetä otsikolla kovin australialaista, alkaa ilmiöllä nimeltä personal training ja yhdessä liikkuminen.

Ostettiin useampi kuukausi sitten paikalliselle punttikselle kuukausikortit ja huomattiin heti, että sali täyttyi asiakkaiden lisäksi lähes yhtä monesta henkilökohtaisesta valmentajasta, jotka ohjasivat tunnin harjoitusta kädestä pitäen. Aluksi toiminta tuntui huvittavalta. Päivittelin, että minkä ihmeen takia pitäisi olla joku valmentaja kertomassa, että miten niitä puntteja nostetaan ja maksaa siitä ylimääräistä, kunnes uteliaisuuttani kokeilin ja jäin koukkuun...

Lähes kaikilla työkavereillani vaikutti olevan joku personal trainer ja sain vinkin yhdestä kehutusta henkilöstä tästä ihan meidän nurkilta. Kokeilin ensin kuukauden Donna-nimisen tyypin ohjauksessa ja nyt toisen kuukauden jälkeen en osaa tai edes halua lopettaa yksityistunteja.

Donna ei päästä helpolla, voin kuvitella vaan kuinka usein olisin itse ajatellut juostessani portaita edestakaisin, että otetaanpa hieman rauhallisemmin. Työviikot ovat järkeistyneet, onnistun lähtemään töistä maanantaisin ja keskiviikkoisin viimeistään puoli kuudelta ja lisäksi viikonloput alkavat lauantaiaamuisin rannalla urheillen muutaman muun naisen kanssa.

Meidän lauantaiaamujen sessiot rannalla eivät ole mitenkään ainutlaatuisia. Ranta täyttyy itseasiassa useista porukoista, jotka urheilevat yhdessä. Aikaisimmat liikkujat ovat pyöräilyjoukkueet, jotka heräilevät jo ennen seitsemää, vetävät tiimiasut päällensä ja sytyttävät tour de france -tunnelman polkupyörineen kaduille. Kun juoksujoukkueet saapuvat treenailemaan yhdessä maratonille, pyöräilijät ovat jo aamiaisella ja vaihtamassa kuulumisia rannan kahviloissa. 

Viikonloppuisin kokoontuvat myös kaikkien palloilulajien kerhot sekä soutujoukkueet. Sunnuntaisin voi mennä pelailemaan ventovieraiden tyyppien kanssa vaikka tennistä - siis social tennistä. Olen jäänyt koukkuun sosiaaliseen urheiluun - kovin australialaiseen tapaan liikkua yhdessä.

Täti - yhtä hymyä vaan!

Isosiskoni (tai siis koko isosiskon perhe) sai sunnuntaina (18.9.) toisen tyttären ja täällä ollaan oltu kovin hymyssäsuin. Välimatka kotiin tuntuu tällaisina hetkinä aika pitkältä mutta onneksi Skype toimii moitteettomasti ja kuulumiset ensitunnelmista välittyi tänne vaivattomasti.

Pienokainen syntyi meidän näkökulmasta alkukevään kauneimmalle päivälle. Ajattelin laittaa sunnuntain iloisten uutisten kunniaksi muutaman satunnaisen kuvan albumistani. Muistetaan sitten useamman vuoden jälkeen, miltä maailma näytti keväällä 2011 Australian suunnassa. Seuraavaksi odotellaan sitten ristiäisiä Skypen välityksellä :) :) :)

Kevät

Täällä on selkeästi kevät tuloillaan tai oikeastaan ollaan jo virallisesti kevätkuukaudessa eli syyskuussa (kuinka oudolta tuntuu sanoa syyskuu ja tarkoittaa oikeasti kevään ensimmäistä kuuta...) Puut, jotka tiputtavat lehtensä talveksi, ovat nyt hiirenkorvilla tai jo vähän pidemmälläkin, päivät pitenevät (pimeää tulee kuuden tienoilla) ja lämpötila nousee toisinaan 25 asteen kieppeille.

Suomeen verrattuna erot vuodenaikojen välillä ovat pienemmät ja huomaamattomammat. Keväällä Suomessa lumikinokset sulavat, miinusasteista siirrytään plussan puolelle ja päivät pitenevät ihan käsittämätöntä vauhtia. Täällä muutamat puut tiputtavat lehtensä, lämpötilassa pysytään plussan puolella vuoden ympäri ja päivätkin pitenevät talven ja kesän välillä vain noin viisi tuntia. Kovin leppoisaa lämpötilan osalta mutta kaipaan kovasti pitkiä kesäpäiviä ja dramaattisempia vuodenajan muutoksia, jotka takaavat erilaiset tunnelmat vuodenaikojen välillä.

Kotikadun puut lehdessä.

Tänään ollaan keskitytty kevääseen ja kesän vastaanottoon missäs muualla kuin Bunningsilla eli paikallisessa rautakaupassa (kuten myös kolmena edellisenä viikonloppuna...). Tällä kertaa oli hankittava kalusteita takapihalle. Kalustettiin sisäpiha valtavalla aurinkovarjolla, pöydällä ja penkeillä.

Alaterassin kalustus. Varjo odottelee auringonpaistetta.

Terassia oli pakko testata tänään myös grillailun parissa. Löydettiin Colesista garfishejä (erikoisia pitkiä kaloja), joita on pitänyt testata jo pitkään. Maku muistutti kotoisaa ahventa ja nousi omalla suosikkilistallani aika kärkipaikoille paikallisista kokeiluista.

Garfish

Parsaa parsalle :)

Kevättä kohti hämähäkkitilasto alkaa täyttyä vaikka talven osalta on ollut onneksi mukavan hiljaista. Olen seuraillut läpi talven yhtä kiinnostavaa yksilöä ulko-oven lähettyvillä. Koko talven siinä on ollut sinnikkäästi ihan pienen pieni hämähäkki kuukausi tolkulla ja kutonut lisää seittiä vanhan päälle. Verkko on talven aikana muodostunut jokseenkin suttuiseksi lehdistä ja raadoista. Tänään pikkuhäkki oli tullut esille syvältä verkon uumenista tervehtimään kevätpäivää. Oli pakko napata kuva siitä.

Hämähäkki oven vierestä, mikroskooppisen pieni! 

Mittasuhdetta pienellä häkille, eihän tästä kuvasta edes erota sitä...

Ravintolavaunussa ja yrttiostoksilla

Lomalta palattua ensimmäinen arkinen viikko on mennyt ihan hirveällä vauhdilla. Onnistuin järjestämään jokaiseksi arki-illaksi menoa ja tänäänkin tuli puuhailtua niin paljon, että viikko tuntuu yllättävän pitkältä mutta mukavalta!

Eilen saatiin nautiskella raitiovaunuravintolan tunnelmista ympäri Melbournen keskustaa. Saatiin häälahjaksi kierros Colonial Tramcar Restaurant -nimisessä ravintolassa ja onnistuttiin vihdoin varaamaan paikat retkelle.  Pienen pienessä raitiovaunussa oli paikkoja noin 20-30 hengelle, ravintolan menusta löytyi mm. kengurua, maukkaita jälkiruokia, juustoja ja kattavasti erilaisia juomia. Maisemat kulkivat mm. South Melbournessa, Albert Parkissa ja keskustassa. Kerrassaan mukava kokemus!

tunnelmallista kattovalaistusta

ravintolavaunu ulkoa

kattausta ja illan maisemia

Tänään on sitten puuhattu yläterassin parissa. Ei olla vietetty kovinkaan paljoa aikaa terassilla ja sen olemassaolo unohtuu välillä vaikka tila on kaunis ja houkutteleva. Hankittiin viikolla jo tutuksi tulleesta rautakaupasta eli Bunningsilta pieni kasvihuone ja yrttejä. Ajatus kasvihuoneen sijoittamisesta terassille on hautunut jo hetken ja tänään siten koottiin se ja käytiin hankkimassa täydennystä Bunningsin yrtti- ja taimivarastosta.

Yläterassista tuli melko toimiva ja kotoisia. Kasvihuoneessa lekottelee nyt useita tomaatteja, pieni sitruunapuu, yrttejä (basilikaa, korianteria, persiljaa, lemon thyme ja minttua), paprika, kurpitsa ja useita chilejä. Nyt vaan odotellaan, että päästään korjaamaan satoa ja ideoimaan, mitä illallisia niiden ympärille voikaan koota.

puutarhaterassi

korianteria ja persiljaa

tomaatti ja kiipeilyä tukeva ruukku

kasvihuone illalla ja yölampulla

Kotona

Olipas mukavan rentouttava kahden viikon loma mutta ihanaa myös olla vihdoin kotona. Tultiin viime yönä suoralla lennolla Cairnsista Melbourneen. Täällä on hieman viileämpää mutta erittäin kotoisaa.

Kävin aamupäivällä pitkästä aikaa lenkillä Albert Parkissa ja riemukseni sain todeta, että mustilla joutsenilla on nyt poikasia ja aika isoja sellaisia. Onnistuin nappaamaan kännykällä kuvan poikueesta.

Radiossa kerrottiin tänään, että olisi ensimmäinen kevätpäivä menossa. Vaikka sään suhteen tuntee ja tietää, että ollaan menossa kohti kevättä, on edelleen hullua ajatella, että syyskuu olisi kevätkuukausi...

No kevään kunniaksi käytiin jälleen paikallisessa K-Raudassa eli Bunningsilla. Sain matkaani vihdoin kasvihuoneen, kasan yrttejä ja tomaatinversoja. Kasvihuone on vielä kokoomatta kattoterassilla mutta viikon varrella pitäisi saada se kasaan. Nyt sitten vain kevättä odottamaan.

Mustia joutsenia poikasineen Albert Parkissa

Krokotiilejä, haita ja kilpikonnia

Port Douglas ja mukavan trooppisen tuntuinen sää. Asteet lähellä kolmeakymmentä ja kosteaa. Iltaisin ei tarvitse huolehtia pitkähihaisen paidan kantamisesta vaan t-paita riittää, eikä tarvitse palella.

Loman bongauslistalta (ja sen ulkopuoleltakin) on eläimiä ehditty nähdä. Käytiin eilen Daintree-joella pienellä veneellä katsastamassa krokotiilejä. Onnistuttiin näkemään kaksi pienen pientä ja yksi suurempi yksilö. Kovin tehokkaasti ne tosin maastoituivat joen rannoille. Samaisella reissulla nähtiin myös upeita kuningaskalastajia, erikoinen hämähäkkiyhteisö (tiimityönä kudotut verkot ja jaetut saaliit), mangrovea, rapuja ja puiden oksiin kietoituneita kukkia.

Piipahdettiin paluumatkalla Mossman Gorgen alueella. Meillä on töissä neuvotteluhuoneet nimetty Australian tärkeimpien nähtävyyksien mukaan, joten sen tiedon varassa poikettiin ihastelemassa pientä koskea. Isompaa vaellusreissua ei kuitenkaan tehty.

Tänään oltiin sitten päiväreissu koko loman odotetuimmassa kohteessa eli Suuren valliriutan ulkoriutalla. Isolla laivalla kohti riutalle rakennettua tukipistettä, snorklailua ja lasipohjaveneellä ajelua. Snorklailun tähtihetki oli pienen riuttahain (? reef shark) havaitseminen valkoista hiekkaa vasten syvältä pohjasta. Yritin snorkkeli suussa huudella Körkortille löytöäni mutta ei oikein elämöinti kuulunut toiselle puolelle riuttaa. Onneksi nähtiin toistamiseen vastaavanlainen yksilö. Nähtiin myös kaksi kilpikonnaa (tosin lasipohjaveneestä) sekä kasoittain upeita kaloja. Kalakuvastosta ei ihan kaikkia yksilöitä löytynyt mutta kauniita joka tapauksessa.

Lizzy eli paikallinen krokotiili rannalla.

Mangrovea

Mossman Gorge