Footya paossa - eli päiväretki Torquayihin

Tänään on Melbournessa pelattu footyn eli australialaisen jalkapallon finaali. Vastakkain pelasivat Sydney Swans ja Hawthorn. Me ei olla kovasti footya seurailtu mutta sen verran oltiin selvillä, että finaalijoukkueet olivat eri kuin viime vuonna ja että useammat ryhtyivät pelikatsomoiden valmisteluun jo pitkin viikkoa. No Sydney vei voiton ja suru valtasi Hawthornin kannattajat. Me jätettiin footy omaan rauhaansa ja suunnattiin tänään päiväretkelle Torquayihin.

Surffirannoistaan tunnettu Torquay on noin tunnin matkan päässä Melbournesta ja ollaan piipahdettu siellä muutaman kerran aiemmin Great Ocean Roadille mennessä, tullessa tai muuten vain. Täältä löytyvät isojen surffausmerkkien pääliikkeet ja vaikka niistä ei mitään löytäisikään, on tunnelmaa aina kiva aistia (okei ihan uutukaiset bikinit poimin Rip Curlilta ja alkoi heti tuntua kesäisemmältä).

Lounasteltiin samaisessa paikassa kuin viimeksi Torquayssa käydessämme eli Growlersissa. Paikalla oli jonkun verran footyn katsojia ja lounastelijoita. Growlers on jotenkin välitön ja kesäisin varmasti hyvin suosittu. Terassilla oli mukava lounastella ja seurailin ilolla erästä vanhempaa herraa, joka oli poikennut rennosti terassille päiväkaljalle. Missähän sen matesit olivat?

Kuurosateita riitti pitkin päivää ja ajeltiin niiden mukana takaisin Melbourneen. Onneksi sateet lakkasivat sopivalla hetkellä ja takaisin tullessa sain napattua upeasti kukkivista laventelipelloista otoksen.

laventelipeltoja

hiljaiseloa rip curlilla - kiitos footy finaalin

Growlersin piha koristeineen kaikkineen

rantamaisemia

Southern Cross Station

Kuljen päivittäin 109:n ratikalla töihin. Jään Collinsilla pois ja kävelen kohti työpaikkaani sivuuttaen Southern Cross Stationin eli Melbournen päärautatieaseman ohitse.

Southern Cross on omaan makuuni aika miellyttävä. 2000-luvulla asema on saanut täysin uuden ulkoasun ja aaltomainen katto ja avoimuus tuntuu mukavan modernilta ja sopivalta Melbournelle. Toisinaan työpäivien aikana ehdin ihailla kaupungin vilinää ja Southern Crossin aaltokattoa kerrosten korkeudesta.

Asemalta on yhteydet Melbournen esikaupukialueille sekä pidemmillekin junamatkoille. Lisäksi saman katon alta löytyy lentokenttäbussit ja kasoittain kauppoja ja ravintoloita. Noin kuukausi sitten asemalle avautui myös ruokakauppa Woolworths deli-tuotteineen ja naapuriin vielä viinikauppa.

Kaikki on mukavan lähellä aseman palveluiden osalta. Nautin kuitenkin eniten aseman vilinästä ja omaan makuun upeasta ulkoasusta. Jotain tässä plastisessa aaltomaiseuudessa tuntuu kotoiselta ja kauniilta. Lainasin kasan kuvia muilta sivuilta tähän postaukseen (luulin ottaneeni muutaman kuvan tänään töistä paltessani mutta kamerahan oli sitten ilman muistikorttia matkassa...)

www.strategyco.net - Southern Cross iltavalaistuksessa

Wikipedian kätköistä

The Agen kuvista lainattu

static.urbarama.com

Kevään istutuksia

Täällä on ollut tosi hieno viikonloppu säiden osalta. Kevät alkaa olla jo pitkällä ja tuntuu omaan makuun jo kovin kesäiseltä.

Körkort lähti lauantaiaamuna pyörälenkille ja minä käytin tilaisuuden hyväkseni ja vierailin Bunningsin puutarhaosastolla poimimassa matkaani muutamat kukat, yrtit ja tomaatit. Jonot ja aikaiset asiakkaat kertovat kyllä siitä, että kaikki ovat nyt laittamassa pihoja ja terasseja kesäkuntoon.

Siirsin takapihan jasmiinit isompiin ruukkuihin ja asettelin pienet orvokit omaan kulmikkaaseen kippoon. Ostin pari uutta tulokasta myös eli pienen azalean ja tähtimäisen valkoisen kukan eli Philotecan.

Yläkerran terassille istutettiin samaista tomaattilajiketta kuin viime vuonnakin eli toteemi-tomaattia. Siitä tuli valtavasti satoa viimeksi ja verrattuna toiseen kokeiltuun lajikkeeseen, se pysyi melko hyvässä kunnossa kovista helteistä huolimatta. Yrttejä tuli hankittua myös rivi ja Körkortin chilit siirrettiin isompiin astioihin.

Muutama ruukku jäi koskemattomiksi, sillä niihin oli pieni hämähäkki virittänyt upean verkkonsa. Suhteeni hämähäkkeihin on alkanut hieman parantua sen jälkeen kun eräs pieni häkki pelasti chilimme. Kokonainen kirvajoukkue oli vallannut hyvinvoivan chilimme ja se vaikutti jokseenkin meneteltyä tapaukselta kunnes paikalle ilmestyi pieni hämähäki, joka verkotti koko chilin kauttaaltaan. Kirvat katosivat viikossa ja mieleeni palasi mamun (isoäitini) viisaat sanat, että antaa hämähäkkien vaan olla, ne ovat hyötyelämiä.

Tänään ja eilen on avattu grillikautta ja nautittu kevään parsoista. Molempina päivinä piti nautiskella Victorian herkuista ja keitelle parsoja lisäkkeeksi. Toivotaan, että säät pysyvät samanlaisina tulevinakin viikkoina.

Puiden lehdet ovat jo hyvän kokoisia.

Puuhun maastoutunut hämähäkki lepäilee ja vartioi verkkoansa ohuella seitillä.

Oliivipuu tykästyi uuteen ruukkuunsa ja on piristynyt kummasti uuteen kasvuun.

Philoteca ja tähtimäiset kukat.

Sitruunapuussa on jo useita nuppuja - luvassa siis hyvää satoa!

Takapihan ruukut aseteltuna seinän viereen...

...ja kattoterassin yrtit istutettu isoon ruukkuun.

Kevätpäiviä ja marathonille harjoittelua

Kevät alkoi täällä virallisesti ensimmäinen syyskuuta ja viime viikko on ollut mitä hienoin. Tänään paistoi aurinko aamusta lounastaukoon saakka ja sitten melbournelaisittain alkoi tuulla, pilvistyä ja illalla satoin. Neljä vuodenaikaa yhden päivän aikana.

Blogikirjoittelu on ollut hieman vähällä kaikenlaisen puuhailun takia. Eniten aikaa ja energiaa taitaa tällä hetkellä mennä töihin ja marathonille treenailuun. Sain Körkortilta heinäkuun alussa Polarin sykemittarin, jota olen ahkerasti käyttänyt lenkeilläni. Mittarista näkee sykkeen, matkat, vauhdin ja kasan kaikenlaista muuta tietoa.

Marathoniin on aikaa enää kuukausi ja olen hieman hermoillut, että aikaa on enää vähän ja onko sitä tullut juostua tarpeeksi. Katsoin tänään mittaristani harjoitukset heinäkuun alusta asti ja niitä on kertynyt 356 km edestä (ainakin enemmän kuin Körkortin pyöräilykilometrejä vastaavalta ajalta :D).

Edessä on vielä kolme viikonloppua pitkiä lenkkejä ja sitten vaan luotetaan, että jollain ajalla sitä päästään maaliin. Ajattelin, että teen marathonin vain kerran. Sen verran sen harjoitteluun menee aikaa, että voin käyttää sen muuhunkin jatkossa.

Tämän postauksen kuva liittyy yhteen aamupalaan, jota kokkailtiin pitkän lenkkini jälkeen. Ostettiin Donna Hayn kokkauskirja aikoja sitten ja kokeiltiin yhtä aamupalareseptiä. Hyvää ja helppoa! Tällä jaksaa palautella.

aamupalawrap