lauantai 30. maaliskuuta 2013

Surffausta ja aurinkoa - aussilan parasta antia

Ennakkoluulot, haiden pelot ja tasapainon epäilyt on nyt unohdettu. En olisi ikinä (siis koskaan) uskonut, että pitäisin surffauksesta. Ajattelin vielä aamulla, että mennään sille kurssille (vatsaa kivisti) ja annetaan sen olla sitten vain yksi kokemus monien joukossa. Tänään saatiin kuitenkin kokea unohtumaton pääsiäissurffaus juuri sopivien aaltojen lomassa.

Ja miksi näin? No ensinnäkin, vesi ei ollut kylmää - kiitos sen ihanan märkäpuvun! Suomessakin vedessä lilluminen olisi mukavampaa, kun voisi vetää useamman millin suojakerroksen koko vartalon ympärille ja olla palelematta veden koskettaessa ihoa.

Toiseksi, pehmeät mutta karkeat laudat oli tehty harjoittelua varten ja opetus oli kohdallaan. Ote laudasta piti ja sen ohjaaminen tuntui järkevältä. Lisäksi alkuun pääsi melko yksinkertaisin neuvoin. Ensin opeteltiin aaltojen nappausta ja nousua käsien varaan. Sitten oltiinkin valmiit nousemaan laudalle!

Kolmanneksi, onnistumisen ilo syntyi jo pelkästään aaltojen nappaamisesta ja varsinainen huipentuma siitä, kun pystyi nousemaan seisomaan laudan päälle aallon viedessä. Tyylistä oli tietysti turha puhua samassa lauseessa mutta aivan mahtavan hauskaa siitä huolimatta.

Kahden tunnin harjoittelun jälkeen palautettiin laudat ja märkäpuvut. Päätettiin samalla, että tullaan kokeilemaan aaltoja huomenna uudestaan. Nyt tiedän miksi näillä ausseilla on syvät naururypyt silmien ympärillä - surffauksen sivuoireita :)

Harjoitteluun sopivia lautoja

Cowesin rantoja

Nobbies

Näkymät Nobbiesilta kartan kera

Moto GP - tunnelmia radalta

Moto GP:n maisemissa

perjantai 29. maaliskuuta 2013

Komediafestareilta pääsiäisen viettoon

Maalis-huhtikuu on Melbournen naurettavinta aikaa, kiitos uskomattoman hauskojen komediafestivaalien. Viime vuonna vanha kolleegani tutustutti minut festareihin ja eilen käytiin sitten Körkortin kanssa katsastamassa The Idiots of Antsin näytöstä. Viime vuoden tapaan takuuvarmaa viihdettä. Edellisestä vuodesta viisastuneina parkkeerattiin muutaman penkin päähän eturivistä eikä tällä kertaa jouduttu lavalle mukaan.

Syksy näyttäisi tekevän tuloaan vaikka edelleen viikolla on ollut 30 asteen päiviä. Jotenkin erikoista kun lämpötilavaihtelut ovat niin suuria päivien sisällä ja välillä. Muutamat puut taipuvat jo ruskaan, joten kyllä tästä vielä syksy saadaan aikaiseksi.

Ollaan oltu kahtena pääsiäisenä reissussa autolla ja tänä vuonna teetti tuskaa miettiä, että mihin sitä nyt oikein lähdettäisiin. Pääsiäisen suunnittelu syttyi hieman myöhässä joten saatiin unohtaa Perthin vierailu kallistuneiden lentojen takia. Pääsiäinen on aikaa, jolloin kaikki palailevat kotiseuduilleen (meitä lukuunottamatta. Olisi kyllä aika mukavaa, kun voisi lentää pidennetyksi viikonlopuksi kotiin).

Päädyttiin lopulta lähiretkeilyyn eli Phillip Islandin nähtävyyksiin. Ollaan vierailtu kerran aiemmin saarella noin kaksi vuotta sitten Körkortin siskon käydessä meillä ensimmäistä kertaa ja kyseisellä reissulla nähtiin kuuluisat pingviinit. Itse saari jäi muuten tutkimatta, joten nyt meillä on aikaa tutustua rantoihin ja luontoon.

Surffailu on täällä myös aika suosittua ja Körkort on varannut meille huomiseksi kurssin Smiths Beachilta. Luulin ensin, että kyseessä oli pila (kun en mikään vesipeto tosiaan ole ja valitan pinimmästäkin aallosta, että korvat ovat lukossa...) mutta ihan tosissaan sitä ollaan sitten menossa aaltoihin ja lautoihin huomenna tutustumaan - oikeastaan aika jännittävää! Pidän peukkuja kaikkien liikkuvien osien saumattomalle yhteistyölle.

Katsotaan jos onnistun liittämään joitain kuvia huomisen kokemuksista ja Phillip Islandin nähtävyyksistä. Mukavaa pääsiäistä syksyn keskeltä!



sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Neil Young ja Kimi Räikkönen - viikonlopun hienoja hetkiä


Onpas viikonloppuun ehtinyt mahtua monta huippuhetkeä. Hehkutin jo aiemmin Neil Youngin keikkaa ja olihan se kaikkien odotusten arvoinen sateesta huolimatta. Suunnattiin bussilla Geelongia kohti ja heti moottoritielle päästyämme alkoi sade. Alkuun näytti siltä, että pienillä kuuroilla selvittäisiin ja varsinaisen keikan alkaessa olisi jo selkeää mutta mitä vielä...sade vain yltyi ja sitä sai ihmetellä ihan pääesiintyjäkin. Ehkä pienenä bonuksena sateessa kaikkensa antaneelle yleisölle soitettiin kiertueen harvinainen kappale eli Rockin’in the free world. Niin ja tulihan se Cinnamon girl myös kuultua!

Tänään ollaan sitten jännitetty formuloita ja kuunneltu Albert Parkista kantautuvia ääniä aamusta asti. Aika-ajot seurattiin suorana telkkarista ja pitkin päivää ollaan kuultu ohjelmaan kuuluvia hävittäjien sekä Quantaksen koneiden lentoja.

Kaikkein hauskinta oli tietysti seurata itse kisaa. Ihan uskomattoman hienoa, että Kimi vei voiton. Körkort lähti katsomaan kisaa ruotsalaisen kaverinsa kanssa Albert Parkin lähibaariin ja huikkasi lähtiessään, että jos Kimi voittaa, jäisi samalla juhlimaan sitä St Patricks dayn tunnelmissa. Itse jäin katsastamaan kisaa kotikatsomosta ja nautin sisätilojen lämpimästä illasta (ei sadetta ja kylmää!).

Täällä media kommentoi aina Räikköstä kovin vähäsanaisena tyyppinä mutta kuulemma niihin vähiin sanoihin tiivistyy olennainen. Poimin paikallismedioista muutamia otteita formuloiden uutisoinnista ja tietysti kuvia eilisen keikalta. Suomenlippu siis vaan liehumaan ja viikonloppu on saanut mukavan huipentuman.


Valmiina illan keikkaan - nurmella ja lava edessä.

Kylmälaukussa kanasalaattia ja illaksi juustoja.

Sitten alkoi se sade eikä tehnyt mieli mitään muuta kuin lämmintä ruokaa.

Pieni auringon pilkahdus illan saapuessa.

Ja sitten niitä uutisointeja Kimistä:

The Age: Iceman burns them off

Ten Sports: Raikkonen upstages big rivals to win Aussie GP

ABC News: Raikkonen opens F1 season with Melbourne win

perjantai 15. maaliskuuta 2013

Kanelityttö

Vihdoin on sää muuttunut syksyisemmäksi ja tänään on ollut sopivat kaksikymmentä astetta lämmintä. Tämä keli sopii paljon paremmin kuin viime aikojen reilut 30. Tässä lämpötilassa voi liikkua ja tehdä asioita uupumatta muutaman minuutin jälkeen.

Melbourne on muuttunut jälleen formulakyläksi. Näin tänään muutaman taksin perässä ruutulippuja ja aamulla herätessä kuulu ampiaismaista meteliä Albert Parkin suunnasta Port Melbourneen saakka. Kaupunki alkaa täyttyä myös formula-faneista ja maanantain tennistunnit on peruttu, jotta kyseiset kisat saadaan järjestelyiden osalta pakettiin. Median uutisoidessa Kimistä ja Valtterin tyttöystävästä, olen keskittynyt yhden 67-vuotiaan miekkosen fiilistelyyn...

Kyseessä on siis Neil Young ja huominen keikka The Hills wineryn alueella. Körkort osti meille liput jokunen viikko takaperin. Rod Laverin keikan sijaan mennään nautiskelemaan tunnelmasta vihreämmissä maisemissa. Olisikohan luvassa vähän sellaista Pori Jazzien tunnelmaa? Toivottavasti.

Huomenna täytyy käydä aamusta hankkimassa retkeilytuolit ja sitten suunnataan bussilla Geelongin suuntaa. Ensin ajateltiin ajaa mutta liikenne saattaa olla aika ruuhkainen molempiin suuntiin, joten todettiin, että bussilla matkustaminen olisi mukavampaa. Eväät kasaan, tuolit kainaloon ja peukut pystyyn, että suosikkini cinnamon girl tulee kuultua ihan livenä.





maanantai 11. maaliskuuta 2013

Fish and chips sekä rantailua

Asutaan ehkä 7 minuutin kävelymatkan päässä rannasta mutta vietetään erittäin harvoin päiviä rannalla. Aurinko on polttava ja sen alla palaa herkästi. Lisäksi usein on liian kuuma ja välillä sitä vaan unohtaa kuinka onnekas on kun uimaranta on niin lähellä ja säät sallivat.

Tänään jälleen reilun 30 asteen koittaessa päätettiin lähteä vähän kauemmaksi viettämän rantapäivää. Niinhän kaikki australialaisetkin tekevät. Pakkaavat kylmälaukut ja suuntaavat upeille rannoille surffikamoinensa ja uv-telttoinensa.

Otettiin siis suunta Torquayihin yleisen vapaapäivän kunniaksi. Rannat ja ravintolat olivat aivan tupaten täynnä. Tehtiin tänään myös toinen poikkeus. Etsittiin nimittäin käsiimme Fish and Chips -paikka, josta saimme paperiin käärittyjä ranskalaisia sekä kalaa. Tavallisesti kalaravintolat tulee kierrettyä kaukaa mutta tänään todettiin, että tehdään niin kuin paikalliset tekisivät mitä upeimpana päivänä. Varsinaista rantaruokaa!

Torquaysta löytyi pieni rantakaistale, jossa oli tavallista vähemmän porukkaa. Majoituttiin uv-telttoinemme hiekalle ja ryhdyttiin nauttimaan rantapäivästä. Hyvinhän se sujui ja todettiin, että kuumina päivinä ei ole ollenkaan hullumpaa olla teltan suojassa, nauttia parit ranskikset, fiilistellä tuulen tuomasta viilennyksestä ja pulahtaa aaltojen sekaan. Parin vuoden empimisen jälkeen, kyllä meistä rannalla viihtyjiä vielä saadaan.

Uv-teltta ja viilentävä varjo

Rannalla

Paikallista rantaruokaa - Fish and chips!

sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Purjehduskisoissa

Täällä jatkuu ällistyttävät helteet vaikka maaliskuun pitäisikin olla jo ihan syyskuukausi. Koko viikon on ollut reilua 30 astetta ja sama sää näyttäisi jatkuvan ainakin keskiviikkoon. Silloin mittarin pitäisi käydä syksyn huippulukemissa eli jopa 37 asteessa.

Eilen oli loistava päivä lähteä hellettä pakoon merelle ja nautiskella aurinkoisesta kelistä hieman tuulien viilentämänä. Oltiin Körkortin purjehdusporukalla Sundance Marine Benetau Cupissa Sandringhamista Port Melbourneen. Aamu aloitettiin kuohuvalla ja maittavalla lounaalla Sandringhamin Yacht Clubilla, johon oli kokoontunut usean vennen edestä hilpeää mutta kilpailuhenkistä porukkaa.

Itse kisa alkoi yhdeltä, jolloin Firstit ja Oceanikset hakivat parasta mahdollista lähtöpaikkaa ja kisaradion lähtölaskennassa, tunnelma virittyi entisestään. Kahdeksan hengen miehistö rakensi strategian sopivaksi, nosteli ja laski spinnua sekä taiteili taktisia vendoja tuulien mukaan. Minä ja kaimani tasapainotettiin veneen laitoja painollamme ja pysyimme nopeimmissa tilanteissa poissa jaloista.

Melbournen pilvenpiirtäjiä ja rannikon uimarantoja oli mukava seurata mereltä käsin. Port Melbournen Princes Pierin tuntumassa oli maaliviiva ja siitä alkoi varsinainen keskustelu sijoittumisestamme. Tarkasteltiin muiden kilpailijoiden asemia ja laskettiin handicapin vaikutusta kunkin venekunnan loppusijoitukseen. Kaiken kaikkiaan tuntui siltä, että oltaisiin päädytty ihan hyville sijoille.

Maaliviivan jälkeen suunnattiin nokka kohti Yarra riveriä ja Docklandsin ravintoloita. Teollisuusalueiden ohitettua rantauduttiin kaupungin marinaan ja saatiin virvokkeita käsiin sammuttamaan janoa. Ennen illallista oli mukava seurailla rantautuvia veneitä, vaihtaa kuulumisia ja pähkäillä vielä kerran mahdollista sijoittumista.

Benetaun tiimi oli järjestänyt illallisen marinan läheisessä ravintolassa, johon suurin osa porukastamme ehti osallistua. Palkintoja jaettiin ennen alkuruokaa ja jännitys sijoittumisestamme jatkui lähes pääruokaan saakka. Kolmos- ja kakkossijan selvittyä, pöydässä alkoi hymyt nousta yhden jos toisenkin kasvoille. Voitto tuli kotiin ja ilo irtosi koko porukasta. Schussin miehistö ihaili thropiansa, fiilisteli lahjakorttina saatua venevakuutusta ja skoolasi iloisesti.

Tunnelma oli hauska, rento ja australialaisittain kovin välitön. Naapuripöydistä käytiin onnittelemassa ja arvuuttelemassa kilpailuhakuisesti seuraavien kisojen sijoituksia. Mietin mielessäni, että tilaisuutena ehkä onnistuinen asiakasmarkkinointitapahtuma, jota olen päässyt seuraamaan. Pöytiä koristi Benetaun esitteet, joita selailtiin hymyillen. Firstit ja Oceanikset jäivät jokaiselle varmasti mieleen veneinä, jotka kuuluisivat jatkossakin harkintalistalle.




Sandringhamin maisemia lounaalla


Vauhtia, lisää vauhtia!

Tyyntyvä keli

Nokka kohti Docklandsia


Vene rannassa ja aikaa virvokkeille


Esitteitä, esitteitä

Docklands iltavalaistuksessa



sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Sunnuntain tennikset ja jäätelöt

Tänään oli toinen yritys tenniksen peluun osalta. Eilen lähdettiin kaverini kanssa aamusta Albert Parkiin   kymmenen aikaan siinä toivossa, että kenttävarauksemme olisi mennyt perille. Saatiin kuitenkin todeta, että lauantaiaamut on varattu junioreille ja jouduttiin jättämään pelailut väliin. Tänään varaus kuitenkin sujui mutkitta ja päästiin harjoittelemaan taas syöttöjä, rystyjä ja kämmeniä. Jotenkin peliotteemme ei ollut oikein vireessä tänään ja tunnin pelailun päätteeksi päätettiin mennä palauttaville jäätelöille Middle Parkiin.

Jock’s Ice-Cream & Sorbet on ihana löytö Middle Parkin Victoria Avenuella. Tarjolla on maukkaita sorbeita ja jäätelölajeja. Eräs ystävämme osasi kertoa, että jäätelöntekijät ovat joku vuosi keränneet paikallisilta asukkailta sitruunasatoa ja toteuttaneet lokaalin sorbetin ihan lähituotteista. 

Sunnuntai alkoi siis mukavasti ja muistin ottaa matkaani myös kameran. Kävelen tai juoksen usein tennikseen mutta kamera on jäänyt matkasta monena kertana. Nyt nappasin reitiltä muutaman kuvan ja ihastelin Richardson Streetin taloja ja puita.

Port Melbournessa oli tänään koko päivän mittainen pyöräilytapahtuma. Pääkatumme oli suljettuna ja sen valtasi useat kojut. Körkort kävi tutkailemassa tarjonnan jo aamupäivästä ja iltapäivästä käytiin katsastamassa pyöräparaatia kauppareissullamme. Se vasta olikin yllätys...Viimeiset pyöräilijät polkivat fillareitansa nimittäin täysin alasti. Sellaista tässä paikalliskaupan kulmilla tänään siis.




Kesää on vielä ilmassa
Richardson Street - matka Port Melbournesta Albert Parkiin
Jocken jäätelöpaikka Victoria Avenuella
Tenniskentällä paistoi aurinko, onneksi puista oli hieman varjoa.
Aurinkoisen päivän nautintoja takapihalla - kahvia ja kirja
Pyöräparaati lähikaupan edustalla...
Illallista Option ohjein - itämaisia jauhelijapihvejä ja jogurttikastiketta

lauantai 2. maaliskuuta 2013

Huutokaupoilla

Tänään käytiin tutustumassa australialaiseen tapaan kaupata asuntoja eli huutokauppaan. Itse ei oltu asuntoa ostamassa mutta käytiin mielenkiinnosta harjoittelemassa huutokauppatoimintaa jos joskus vaikka asunto täältä ostettaisiin. Useimmat asunnot menevät myyntiin huutokaupan kautta ja hyvähän tähän tapaan oli tutustua.

Kyseessä oli Körkortin työkaverin kämppä ja mentiin tutustumaan muiden nurkkien potkijoiden kanssa uutukaiseen kämppään. Upeahan se oli ja erittäin mukavalla paikalla. Tutustumiskierroksen jälkeen porukka kokoontui talon eteen ja jäi odottelemaan homman alkamista.

Meklari, joka veti koko shown, oli varsinainen myyntiheppu. Kuunneltiin ensimmäinen vartti kaikki talon hyvät puolet, sijainnin ylistykset ja sijoittajan mahdollisuudet. Sitten alkoi varsinainen huutojen heittely. Oli kyllä mielenkiintoinen kokemus ja oikeastaan aika mukavaa, että tarjoukset ovat kaikille julkisia. Meklarin seuraaminen oli myös hauskaa - aika taitavasti hän onnistui luomaan ihan markkinameininkiä rauhalliselle kadulle.

Huutoja ei lopulta tullut kuin yhdeltä pariskunnalta ja muutamalta kärpäsen huiskijalta. Tarjoukset eivät päässeet tasolle, joka olisi myyjiä miellyttänyt, joten asunto jatkanee sopivaa ostajaa vielä jonkin aikaa.
Me pidimme tietysti kädet visusti alhaalla ja nautiskelimme vain tunnelmasta.

Muuten ollaan nautittu tänään jälleen upeasta ja aurinkoisesta päivästä. Pahimmat helteet ovat onneksi hellittäneet ja tämä 25 astetta tuntuu uskomattoman hyvältä. Kävin päivällä poimimassa muutamien eukalyptuspuiden juurilta siemenkotia. Näistä voi ehkä askarrella jotain syksyn iloksi.