perjantai 21. marraskuuta 2014

Reissu Gold Coastille ja ajatuksia arjesta

Miten nämä viikot ja kuukaudet vaan vierähtävät? Alkaa tuntua siltä, että Aussilassa arki on sujunut jo jonkin aikaa. Sitä ei useinkaan enää ajattele olevansa erityisesti Australiassa, vaan toimii jokapäiväisissä askareissa ihan automaattisesti. Siksi ehkä bloginkin kirjoittaminen välillä unohtuu.

No tässä kuitenkin jotain päivitystä. Piipahdin pikavisiitillä Gold Coastilla. Työssäni reissaan Sydneyn ja Melbournen väliä ehkä kerran kuussa ja toisinaan matka vie myös Queenslandin Gold Coastille.

Reissu oli töiden osalta erityisen antoisa mutta myös virkistymisen puolesta. On aika erityistä, kun töiden jälkeen voi piipahtaa iltakävelyllä hiekkarannalla ja ihailla merta ja ihmetellä rannalle ajautuneita valtavia meduusoja.

Yövyin Broad beachillä kuten edellisenkin kerran ja kävely sieltä Surfers Paradiseen rantaa pitkin on juuri sopiva iltalenkiksi. Viime kerralla vieraillessa kaupunkiin oli rakenteilla ratikkalinja. Tällä kertaa pääsin jo kokeilemaan matkustamista. Nappasin siis ratikan Surfers Paradisesta Broad beachille saakka ja loistavastihan se toimi.

Goald Coastin ilmasto on aika miellyttävä. Kesää kohden on kosteampaa mutta mielestäni se ei kovinkaan haitannut. Eläinten osalta tosin vastaan tuli myös ikäviä yllätyksiä. Hotellihuoneessa vilisti joku elämää suurempi torakka!

Noh, jokseenkin ilmeisesti oma sietokyky Australian eläinten osalta on kasvanut. Sain nukuttua hotellihuoneessa torakan olemassa olosta huolimatta. Lisäksi Melbournessa meidän olohuoneen katossa on asustanut jo noin 3 viikkoa musta hämähäkki. Körkortin ollessa viikot Sydneyssä, olen vain sulkenut makuuhuoneen oven yöksi ja antanut häkin olla...

Yllätyksiäkin on tietysti tullut vastaan. Jokunen viikko takaperin ollessani pyörälenkillä, vastaan tuli ensimmäistä kertaa käärme. Paikalliset ovatkin aina sanoneet, että älä niistä hämähäkeistä huolehdi mutta käärmeiden osalta ole varovainen. No se mielessäni annoin käärmeen madella tien yli, pulssini tasoittua ja sitten kaivoin taskusta kännykän ja nappasin kuvan. Aika upean värinen. Tunnistus on jäänyt puolitiehen, ehkä joku taitavampi voisikin kommentoida, mikä mahtaisi olla laatuaan?


Broad Beachilta Surfers Paradiseen - iltakävelyllä

Valtava meduusa rannalle ajelehtineena

Menolippu

Aamukahvit

Tässä olisi se käärme, mitä mahtaa olla laatuaan?




sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Kevät

Ennen kuin kevään ensimmäinen kuukausi vaihtuu toiseksi taitaa olla aika päivittää hieman blogia ja meidän kuulumisia.

Syyskuu on yksinkertaisesti vierähtänyt. Sitä odotettiin Suomessa vietetyn kesän jälkeen kuin kuuta nousevaa. Onhan syyskuu ensimmäinen kevätkuukausi. Sitten se tuli ja meni. Lähinnä siksi, että oli niin paljon menoa ja kaikenlaista puuhaa.

Körkort on ollut elokuun lopusta lähtien töissä Sydneyssä. Se on tarkoittanut myöhäisiä Melbournen lentoja perjantai-iltaisin, laukkujen pakkausta sunnuntaisin sekä aikaisia lentoja maanantaisin. Onneksi matkin työt ovat vieneet Sydneyyn tuona aikana. Viikko vielä jäljellä Körkortin reissailua ja sitten voidaan keskittyä Melbournen kevääseen.

Täällä on siis kevät ihan parhaimmillaan. Puut ovat jo hiirenkorvia suuremmilla lehdillä, nurmet täynnä pieniä päivänkakkaroita ja kulma jos toinenkin tuoksuvia puskia pullollaan. Malverninssa huomaa myös runsaiden puutarhojen sivuvaikutukset - allergisen nenät ja silmät ovat jokseenkin tukossa.

Tänään käytiin kavereiden kanssa aamiaisella Jells Parkissa. Kevätpäivä oli kerännyt 25 astetta ja runsaasti lämmintä tuulta. Tehtiin ruokailun jälkeen mukava kävelylenkki puiston pienen lammen ympäri. Ei tarvinnut lähteä kauas omilta kulmilta käyskentelemään kovin australialaisessa luonnossa. Niin ja tietysti puistojen lisäksi on ollut aika mukava seurata etupihalla kasvavaa sitruuna- ja oliivipuuta. Ensimmäisenä vuonna kun sitruunapuu kasvoi pienessä ruukussa saatiin sadoksi yksi täysikokoinen hedelmä. Nyt pienessä puussa (joka siis edelleen kasvaa ruukussa) on useita täyskokoisia sitruunoita ja lisää vaan tulossa. Sitruksia pitäisi riittää vielä pitkälle kesään - sitä kohden!


Stonnington place - omilla hoodeilla.

Somers Avenuen puut hiirenkorvilla ja vähän enemmänkin.

Kevään lehtiä.


Murosten (nimi muutettu) oliivipuu

Yksi ihanista sitruksista

Kävelylenkki Jells Parkissa - täällä on kuulemma nähty myös platypuksia!

Jells Park

Jells Parkin kävelyreitti



sunnuntai 17. elokuuta 2014

Foodie-viikonloppu

Ei footya vaan foodia eli herkutellessa on mennyt tämä viikonloppu paikallisen jalkapallon katsomisen sijaan. Jotenkin vaan viikonloppuisin on aika mukava tehdä ajan kanssa ruokaa ja kokeilla herkkuja jos toisiakin. Kiloillehan tämä tekee vain hyvää...Tässä siis ote kaikenlaisesta viikonloppufiilistelystä.

Uppomunista ja avokadotahnasta on tullut yksi aamiassuosikeistamme. Körkortin toiveesta tehtiin niitä sitten lauantaina aamiaiseksi. Sitten käytiin autokaupoilla katsastamassa maailman vähiten järkevää autoa. Koeajossa oli tietysti fiilistä - ainakin Körkortin ja sen ruotsalaisen kaverin mielestä.

Illalla meille tuli kavereita kylään ja päätettiin käydä pitkästä aikaa South Melbournen marketilla poimimassa tykötarpeita matkaan. Valkoista kalaa ja itämaisia makuja. Tehtiin Jerusalem nimisestä keittokirjasta kanelin, hunajan ja ruusun tuoksuista kalaa riisin kera. Jälkkäriksi saatiin maistella kokoelma erilaisia macaron-leivoksia.

Tänään ollaan käyty lenkillä ja ihmettelemässä Malvernin talvea. Vaikka on edelleen kylmä, acasiat (wattle trees) ovat täydessä kukassa kuten myös punaiset eukalyptukset. Joitain kevään merkkejäkin on havaittavissa. Puut ovat jokseenkin paljaita mutta aikaisimpien lajikkeiden kärjissä on jo vihreitä lehtiä - kevät, kevät, kevät!

Körkortilla oli eilen torilla jo mielessä sunnuntain illallinen. En sen enempää kysellyt menun perään vaan päätin odotella iltaan. Vaikka molemmat tykätään ruoanlaitoista, ollaan aika erilaisia kokkeja. Körkort löytää yleensä reseptin, jonka haluaa toteuttaa, seuraa sitä tarkasti, minä sitten autan apukokin roolissa ja lopputulos on lähes aina äärimmäisen herkullinen ja uutta kokeileva. Itse yleensä katselen kirjoista lähinnä kuvia ja etsin inspiraatiota yleisellä tasolla. Keksin lennosta, mitä muuta asetelmaan voisi ynnätä, minkä seurauksena osa kokeiluista yllättää positiivisesti ja toisissa on parantamisen varaa.

Tänään oli siis Körkortin vuoro rakentaa illallinen ja kuten yleensä, upeahan siitä tuli. Tehtiin Rydbergin pannua Nicolas perunoiden ja hyvän sisäfileen kera. Aikasta parannettu versio siis pyttäristä. Muutama vuosi takaperin joululahjaksi saatu leikkuri oli oivallinen apu täydellisten kuutioiden leikkuussa. Näillä energioilla onkin sitten hyvä jatkaa uuteen viikkoon.

Avocado benedicts

Kaapista löytyi dukkah - leipää, öljyä ja sitä siis

Reseptiä noudattaen itämaista kalaa ruusunlehtien ja muiden mausteiden kera.

Hapankermaa ja dijon-sinappia sekaisin

Rydbergin pannuun piti kaikki laittaa kuutioiksi - onneksi on työkalut kunnossa.

Körkortin asettelema parempi pyttis - Rydbergiä tarjolla

Keltuaisshotit laseihin ja pyttiksen viereen

Kattaus ja fiilistelyä.



perjantai 8. elokuuta 2014

Suomen kesä - upea reissu takana

Yhteen kuukauteen mahtuu ihan valtavasti asioita. Kolmen ja puolen vuoden jälkeen oli kyllä niin mahtavaa käydä Suomessa. Tuntui siltä, että lomalle pääsi heti ja siitä jatkettiin mihin oli jääty. Rentoutunut ja kerrassaan mahtava loma siis takana.

Täällä on vierähtänyt kohta viikko töiden parissa mutta silti mukavat hetket Suomessa palaavat mieleen päivittäin. Tässä niistä ote.

Mökkeily - Ensimmäinen viikko Suomessa tuli vietettyä appivanhempien ja kavereiden kanssa mökillä. Sauvakävelyä mäkisissä maastossa, saunomista lempeissä löylyissä, uimista, tennistä Saimaan rannalla, trampoliinilla pomppimista ja tietysti hyvää ruokaa ja juomaa.

Muut viikot hurahtivatkin sitten kotimaanmatkailun ja Helsingin parissa. Lahdessa vierailtiin ja tutustuttiin ihkauuteen kummi-poikaamme. Olipas mukava kaupunki ja vastaanotto. Nyt odotetaan kesävieraita tänne Melbournen suuntaan.

Tampereella vietettiin mukavia hetkiä porukalla jos toisellakin. Tutustuttiin omakotitaloasumiseen ja patioilla grillailuun. Lisäksi nähtiin kasoittain ystäviä ja fiilisteltiin MM-futiksen finaalia ihan virolaisen salmiakki-kossun voimalla. Hyvinhän se päättyi :)

Helsinkiä on ollut ikävä viimeisten vuosien aikana ihan valtavasti ja eihän se jättänyt kylmäksi. Helleasteita riittiä 25 ja 30 välillä ihan koko loman ajan. Pereheen ja ystävien kanssa tuli siis vietettyä hetki jos toinenkin. Äiti ja isä jaksoivat isoa porukkaa kattonsa alla ja kuulumisia tuli vaihdettua puolin ja toisin. Loma oli myös täynnä ravintoloita, puistopiknikkejä, uimakoulua, karaokea, ulkoilua, uimista, syömistä ja juomista.

Kirjoitin loman aikana muistiin myös asioita, joihin tuli kiinnitettyä huomiota Suomessa. Sellaisia juttuja siis jotka tuntuivat pienen tauon jälkeen erilaisilta, erityisiltä tai muuten vaan huomion arvoisilta.

- Aluksi tuntui, että kaikki puhuvat paljon hiljaisemmalla äänellä kuin Australiassa. Asia ei kuitenkaan pitänyt paikkaansa ainakaan omassa kaveriporukassa, joten ehkä se koski sitten vain yleisiä kahviloita ja niiden volyymitasoa.
- Autot ajavat varovaisemmin ja kunnioittavat jalankulkijoita. Oikealta tulevaa liikennettä seurataan tasa-arvoisissa risteyksissä, jalankulkijat saavat ylittää kadun rauhassa, liikennettä on vähemmän ja ihmiset yleensäkin noudattaa liikennesääntöjä.
- Kivennäis- ja erilaisten makuvesien valikoima on ihan loistava (ihana villivadelma!)
- Kaupoissa on kattava maitotuotteiden osasto. Rahkoja, juustoja, kermoja, jugurtteja ja erilaisia maitoja ihan valtavasti.
- Kuuman ilman sattuessa harvassa paikassa on ilmastointia. Siihen on alkanut Aussilassa tottua vähän samalla tavalla kuin Suomessa lämmitykseen.
- Kadulla ei tervehditä tuntemattomia, vieraiden kanssa ei jäädä jauhamaan syntyjä syviä ja kaupassa voi saada aika vähäsanaista palvelua.
- Kaduilla, asemilla ja terasseilla poltetaan. Täällä näkee harvemmin savuttelua kun se on useammassa paikassa kielletty.
- Kahvia juodaan myös iltaisin. Erikoiskahvit ovat...pahoja :/
- Terasseilla myydään lonkeroa ja light siidereitä.
- Alastomuus on luontevaa ja alastomia ihmisiä on kaikkialla (mökeillä, kotona, uimahalleissa, rannoilla jne.)
- Pyörällä kuljetaan joka paikkaan ja kypärä ei ole pakollinen.
- Kesäillat ja yöt ova ihan uskomattoman valoisia!
- Kaikkialla on lähtökohtaisesti suomalaisia. Helsingissä muutamia turisteja ja Lappeenrannassa joitain venäläisiä turisteja mutta lähtökohtaisesti tuntui, että Suomessa on lähinnä suomalaisia.
- Katukuvassa on paljon varusmiehiä.
- Helsinki on pääkaupungiksi helposti kuljettava. Melkein joka paikkaan voi kävellä ja julkinen liikenne vie perille alle puolessa tunnissa.
- Katukuvaan oli tullut Ison Numeron myyjiä. Ostan lehteä usein kannatukseksi Melbournessa ja tuli sellainen nytkin poimittua joltain kauppiaalta matkaan.
- VR:n junat ovat supermoderneja, mukavia ja kulkevat ajallaan. Lisäksi niissä on ilmainen wifi ja pistorasiat akkujen latausta varten (ihan mahtavaa!)
- Pulloista ja tölkeistä saa pantin!
- Roskien lajittelu kierrätystä varten tapahtuu kotona. Täällä kaikki kierrätettävät laitetaan yhteen laatikkoon ja ne lajitellaan jälkikäteen.
- Pre-paidit maksaa ihan älyttömästi ja niitä on hankala ymmärtää. Lisäksi nanokortteja ei myydä.
- Viiniä myydään vain Alkossa ja ravintoloissa saa jopa 16cl tai 24cl lasillisia (Australiassa aina 12cl).
- Lihavalikoima on suppea ja lammasta on huonosti tarjolla.
- Kalavalikoima on kattava ja mätiä löytyy eri sortteja (täällä yhtä ja hyvin harvoin tarjolla)
- Mansikkalajeja löytyy ihan valtavasti, ne ovat superhyviä ja niitä ostetaan pakastettavaksi.
- Karjalanpiirakoita on tarjolla samalla tavalla kuin täällä sushirullia.
Ja paljon muita huomioita :) Listasta tulikin yllättäen aika pitkä. Oli hauska huomioida asioita jotka tuntuvat joltain useamman vuoden jälkeen.

Nyt sitten kuvien pariin ja viikonlopun viettoon. Kiitos kaikille ihanille ystäville, sukulaisille ja perheelle seurasta ja mukavista hetkistä Suomessa. Tällä selvitään taas talven yli.

Uusia perunoita suoraan Puumalan penkistä

Savustettua lohta ala Lankinen

Pöytä on katettu ja odottaa ruokailijoita.

Kesän olohuone - Lankisten landella.

Saunamökki, järvi ja Suomen kesä.

Kesäkimppu

Siskon kanssa ravintolassa. Kiitos!


Veljen chiliviljelmä ja uusi kämppä.

Siskon tyttöjen kanssa uimassa Meikolla.

Uudistettu Vanha kauppahalli

Kaivarin mattolaituri kesäiltana

Veneilijöitä Kaivarin kesäillassa





perjantai 27. kesäkuuta 2014

Viikon päästä Suomeen

Tässä on ollut taas kaikenlaista...ennen varsinaista lomaa! Ensi torstaina suuntaan siis kolmen ja puolen vuoden jälkeen takaisin Suomeen (ei sen näin pitänyt mennä suunntelmissani mutta kappas, sinne ne vuodet vaan menivät.) Onpas siis ollut kiire ja hoppu, jotta pääsee vihdoin lomalle.

Tänään kotiuduin takaisin Sydneystä. Vielä uutukaisessa (lähes 6 kk takana) työssäni saan ja joudun reissata Sydneyssä kerran tai kaksi kuussa. Reissut ovat mukavia siksi, että kasvokkain tavatessa saa vaan niin paljon enemmän aikaiseksi ja tylsiä lähinnä sen takia, että joutuu heräämään neljältä ehtiäkseen lennolle ja paluut ovat aina myöhään illalla...

Viikonloppu on nyt omistettu sitten pakkaamiselle ja seuraava viikko töiden järjestelylle. Täällä ei yleensä vietetä neljän viikon lomia vaan pari viikkoa siellä täällä milloin sattuu. Sen seurauksena joutuu ensin suunnittelemaan työkuviot kuntoon loman ajaksi ja sitten voi keskittyä olennaiseen eli lomaan!

Körkort lähti Suomeen jo viikko sitten ja on nyt purjehtimassa jossain Itämeren vesillä. Olenkin ehtinyt iltaisin miettiä ja suunnitella asioita, joita haluan Suomessa tehdä. No listan kärjessä on tietysti perheen ja ystävien tapaaminen: siskon tytöt, kummilapset, iskän synttärit, appivanhemmat ja käly, kavereiden tapaaminen, parsat (työkaverit), tutut, yhteiset kaverit, sukulaiset jne. Sitten olisi myös kiva nauttia kovin suomalaisista jutuista: saunomisesta, mökkeilystä, metsämarjoista- ja sienistä (onhan siellä jo kanttarelleja?), Helsingissä vaeltelusta sekä valoisista öistä.

Eiköhän siinä neljä viikkoa vierähdä aika vauhdilla. Lupaan kirjoittaa paluupostia sitten, kun olen takaisin Melbournessa. Mietityttää, että miltä Suomi tuntuu ja näyttää muutaman vuoden eron jälkeen.

Tämän postauksen kuvat ovat Sydneystä ihan pelkästään sen takia, että siellä tuli vietettyä mukavasti aikaa tällä viikolla. Viikonloppuja!

Darling Harbour

Talvella Melbournen päässä on yleensä huono keli ja Sydneyssä paistaa aurinko :)

5am - kahvit kentällä herättää.

sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

Good Food and Wine - ruoka- ja viinimessuilla

Täällä ollaan ihan jo talvisissa keleissä. Vettä sataa ja lämpötila on tipahtanut alle kahdenkymmenen. Ensimmäinen kesäkuuta on kai myös ihan virallinen talvipäivä.

Viikot ovat vierähtäneet ihan hirvittävää vauhtia. Syksy ja talvi tarkoittaa Melbournessa perin aktiivista aikaa ja ollaankin onnistuttu puuhastella vaikka mitä sitten Gold Coastin loman jälkeen.

Ollaan ehditty urheilla paikallisessa maauimalassa ja ihastella ulkoradoilta syksyn lehtiä sekä lämmitellä perin suomalaisessa saunassa uimisen jälkeen. Juhlittiin myös synttäreitä puolin ja toisin toukokuun alussa ja viime viikonloppuna piipahdettiin Stonningtonin jazz-viikoilla. Eilen ravasin kaupungilla ostoksilla ja illalla ystäväni läksiäisissä. Tänään ollan keskitytty ruoka- ja viinimessuihin.

Edellisen kerran vierailtiin messuilla 2011. Silloin oltiin juuri saavuttu tänne ja kaikki oli kovin uutta viinien ja ruokien osalta. Muutamaan vuoteen on mahtunut paljon reissailua ja tänään olikin hauska keskittää aikansa niihin alueisiin, joista ollaan pidetty eniten. Listalta löytyin Barossan ja McLarenin viinialueita, Tasmanian juustoja sekä paikallisten tuottajien tarjontaa.

Messujen ihan ehdottomana yllättäjänä oli Jamaicalainen Jerk Hut. Siellä grillailtiin avotulella lihaa ja maissia sellaisella vauhdilla, että messukeskus täyttyi savusta. Rentoa meininkiä ja takuulla herkullisia makupaloja suoraan hiililtä.

Tällä kertaa myös ostoksia tuli matkaan enemmän kuin ensimmäisellä kerralla. Sardinialaista salsicciaa, Daylesfordin viinietikkaa, aiolia ja harissaa, viiniä ja pelmeneitä (niitä onkin ollut ikävä!), suklaata ja pinkkiä suolaa. Nyt on kaappi täynnä aineksia, joista voi loihtia jälleen herkkuja.


Grilli kuumana messuhallissa
Jamaicalaiseen tapaan - hiilillä grillattua lihaa ja maissia.
Pizzaaaaaa
Sardinian salsicciaa
Matkaan lähti mukaan Daylesfordin herkkuja
Körkortin bravuuri - Pelmenejä iltapalaksi.



tiistai 29. huhtikuuta 2014

Gold Coastilla lomailua ja vähän töitäkin

Melbournessa on mittari ollut taas alle kymmenen astetta. Vasta kaksi päivää loman päättymisestä ja täällä jo hyristään vilusta.

Pääsiäisen ja Anzac-päivän välille jäi kolme arkipäivää ja yhdistettiin sille ajalle 10 päivän rupeama aurinkoisessa Queenslandissä lomaillen ja töitä tehden. Menin välipäivinä paikalliselle toimistolle tapaamaan työkavereitani ja tekemään hommia ja jätin Körkortin hotellille wifin ja läppärin kesken huolehtimaan omista töistään. Kolme työpäivää menivät hujauksessa ja onnistuttiin nauttimaan mahtavista keleistä erityisesti lomapäivinä.

Asusteltiin Broad Beachillä, joka on muutaman kilometrin päässä Surfers Paradisesta oleva hieman rauhallisempi rantakeskus. Aluksi oli ajatuksena tehdä reissuja suuntaan jos toiseenkin mutta onneksi maltettiin olla ihan paikoillaan ja nautiskella vaan olemisesta. Tehtiin kävelylenkkejä rantaa pitkin Broad Beachilta Surfers Paradiseen ja takaisin. Uitiin, otettiin aurikoa, nautiskeltiin hyvistä ravintoloista ja levättiin.

Yleisesti Gold Coast tuntui aikamoiselta lomaparatiisilta. Hotelleja toisen perään ja kultaista hiekkarantaa silminkantamattomiin. Rentoa meininkiä ja tietysti paljon lomailijoita. Töihinkin meno tuntui yllättävän leppoisalta kun ruuhkaa oli lomakauden takia vähemmän (ja Melbourneen verrattuna työmatkalaisiakin on varmasti vähemmän.)

Usein pidemmillä reissuilla tulee käytyä paikassa jos toisessakin ja välillä lomailu ihan unohtuu. Tältä reissulta siis mukana enemmänkin leppoisia ja rentoja rantaotoksia. Seuraavaksi sitten Suomen lomaa odottelemaan.

Rantailua

Kävelyllä Surfers Paradiseen

Uimavalvojia

Anzac-dayn ilotulitukset

Päiväristeilyllä 
Pelikaani ja vene - risteilyn antia.

Pilvenpiirtäjiä

Mikäs tämä mahtaisi olla? Syötävä vai ei?