torstai 9. tammikuuta 2014

Uusi-Seelanti - Etelä-saaren kohteita

Kotona ollaan ja takana on lähes kahden viikon mittainen reissu upeaan Uuteen-Seelantiin. Ajattelin kirjoittaa useamman postauksen kohteesta, sillä paljon tuli nähtyä ja täytyy laittaa ihan itsellekin muistiin missä kaikkialla kierrettiin. Tässä siis sarjan ensimmäinen.

Lennettiin joulupäivänä Christchurchiin ja sesongin ollessa parhaimmillaan, buukattin kaikki majoitukset valmiiksi jo kotona. Saatiin ihan viimeisin vapaana ollut auto myös vuokrattua, joten kaikki meni jokseenkin nappiin tosin viime tinkaan.

Ensimmäisellä viikolla meillä oli hieman epäonnea matkassa sään ja voinnin osalta. Sain heti kärkeen mukavan flunssan ja kuumeen, jonka johdosta makailin Franz Josephissa päivän verran kuumeen kourissa. Ääni on kahden viikon jälkeen edelleen flunssainen. Säiden osalta etelä saaren pohjoisosa oli kovin sateinen ja tuulinen, jonka johdosta mm. valasreissu Kaikourassa peruutettiin (harmitti aivan älyttömästi! Ei vieläkään valaiden bongausta...Valaiden näkeminen on ollut jo pitkään bongauslistani kärjessä. Ehkä ne yllättävät sitten oikein upeasti kun ensimmäisen kerran niitä nään luonnossa.)

Hanmer Springs on tunnettu kylpyläkylänä ja mukavaahan sitä oli pulahtaa sateen seassa rikkikylpyjen ja kuumien altaiden aaltoihin. Testattiin paikallisen panimoravintolan ruokalistalta perinteiseen tapaan paistettuja white baits -kaloja ja olusia. Suositeltavaa!

Kaikouran pikkukylässä oli tarkoitus nähdä valaita mutta kuten totesin, reissu oli peruttu. Valaiden sijaan nähtiin hyljeporukka, joka lekotteli kallioilla sateista huolimatta. Matkalla Franz Josephiin nähtiin myös eräs yksilö erityisen läheltä. Ihan piti pieni video kuorsaajasta napata. Muistelin Kangaroon Islandin oppaan kertomuksia ja ilmeisesti hylkeet ovat useamman päivän reissussa kalastamassa ja ruokailemassa ja sitten useamman päivän rannalla lataamassa akkuja. Matkalla poikettiin myös Punakaikissa katsastamassa pannukakkukallioita mutta sade oli niin rankkaa, että reissu meni juostessa.

Franz Joseph on kuuluisa jäätiköstään ja päätettiin ajella kohteeseen vielä kun jäätikköä on jäljellä. Jäätikölle suunnatessa osui mukava sadeikkuna ja päästiin kävelemään lähes tunnin reissu kastumatta. Polun alussa kerrottiin, että jäätikkö oli ulottunut reilu sata vuotta sitten kohdalle, josta aloitimme kävelyn. Onkohan mitään jäljellä enää 50-vuoden kuluttua...

Meidän uusi vuosi meni kovin aikuismaisesti. Olin edelleen kipeä ja paikallisen Rainforest Retreatin uuden vuoden bileet eivät vaan oikein sytyttäneet, joten sippasin ennen puolta yötä. Körkort onneksi herätteli minuuttia ennen vuoden vaihdetta ja skoolattiin tuoremehulla. Raketittomasta uudesta vuodesta huolimatta erityistä oli kokemus siirtyä tämän vuoden puolelle 11 tuntia ennen Suomea.

Pitkän sateisen alun jälkeen oli ihana ajaa Franz Josephista Queenstownia kohden ja huomata sään muuttuvan. Vihdoin näki maisemista parhaat palat! Queenstownista ja muista kohteista lisää seuraavassa postauksessa.

Aamupala katettuna ala Körkort.

Videoilua - Hylje koisimassa.

Kaikouran hylkeitä.

Jäätikölle mennessä näkyi kallion seinämissä upeita vesiputouksia.
Franz Joseph ja jäätikkö

New Zealand flax




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti