Wallaman Falls ja Mission Beach

Lähdettiin eilen Magnetic Islandilta ja suunnattiin Townsvillen autovuokraamon kautta kohti Mission Beachia.

Tutkailtiin aiemmin hieman matkaoppaita ja huomattiin, että Ingham nimisestä paikasta reilu 50 kilometriä länteen löytyy Australian korkeimmat vesiputoukset. Ajettiin tovi kiemuraista tietä kohti näköalapaikkaa, josta Wallaman Falls näkyi kokonaisuudessaan. Upeat näkymät!

Tie putoukselle ja takaisin oli täynnä puskapalojen runtelemia puita. Savu tuoksui edelleen puiden kuorista. Alueella oli myös varoitusmerkkejä kassowaari-linnuista sekä joesta, jossa asustelee krokotiilejä...

Matkalla Mission Beachille nähtiin myös kilometreittäin sokeriruokopeltoja. Sadunkorjuuaika ja onnistuttiin myös kohtaamaan pienen pieni juna, joka kuljetti pilkottuja ruokoja lastauspaikalle.

Mission Beachille saavuttiin jokunen hetki ennen auringonlaskua. Pienen pieni ja kaunis paikka. Täälläkin saa olla varuillaan kassowaarien osalta. Tänään suunnataan sitten Port Douglasiin Cairnsin kautta.

Wallaman Falls

Palaneita puita matkalta Wallaman Fallsille.

Mission Beach illalla

Leppoisa päivä Magnetic Islandilla

Kävin aamulla lenkillä ja löysin Horshoebayn jatko-osan. Hostelli, jossa asustellaan on 5 minuutin matkan päässä rannasta, jossa vietettiin ensimmäinen päivä. En kuitenkaan huomannut ensimmäisenä päivänä, että ranta jatkuu pitkälle vielä toiseen suuntaan. Aamulenkillä yritin etsiä kadun pätkiä, joilla lenkkeillä ja huomasin, että rantahan jatkuu vielä vaikka kuinka (ei nyt sinänsä mikään mahdoton huomata, vaati ehkä vartin tarkkaavaisuutta mutta mukava löytö silti.)

Satuin hyvään aikaan rannalle. Yksi koiran ulkoiluttaja ja muuten tyhjää. Jatkoin matkaa kohti rannan toista päätyä, kun puolessavälissä matkaa vettä kohti suuntasi kiinnostava porukka. Bikinipukeisia turisteja hevosten selässä matkalla uimaan. Hevoset suuntasivat mereen ja tekivät pienen lenkin turistit selässään. Varsin hauskaa seurattavaa.

Rannalla oli muutenkin nähtävää. Kiinnostavaa kukkaköynnöstä pitkin rantaa, perhosia (melko isoja mutta en ole vielä onnistunut saamaan kuvia) sekä erilaisia lintuja. Niin ja kasa hiekkaan tehtyjä aukkoja. Näyttäisi siltä, että pienemmät ja hieman suuremmat ravut asustelevat rannalla ja lasku- ja nousuvesien eri vaiheissa hiekan seassa käy kova trafiikki.

Kun palasin hostellille, pihalla jatkui lintujen ja eläimien bongailu. Kasa pieniä papukaijoja ja erikoisia muurahaisia. Eräs vanhempi nainen osasi kertoa, että vihreiden muurahaisten kantamaa nestettä voi syödä, näin kuulemma aboriginaalit tekevät...

Hedelmäkaupoilla ja torilla

Tänään on ollut aika leppoisaa oleskelua saarella sillä yöllä tuli nukuttua hieman katkonaisesti. Kaikenlaiset linnut metelöivät, bungalowin kattoa raapii vuoroin palmu ja gekkon jalat. Höyhensaarille siirtymistä ei auttanut myöskään auringonlaskun jälkeen taivaalla kaartanut lepakkoparvi. Mihin sitä onkaan tultu...

Saari on kuitenkin oikein kaunis ja miellyttävä. Vuokrattiin tänään skootteri ja ajeltiin saaren päätiet ja muutamat sivutiet läpi (yhteensä ajokelpoisia teitä on ehkä jotain 30km). Moket olivat hostellin vuokrausvarastosta loppuneet ja Körkort ei suostunut vuokraamaan Topless-autoa vaikka kuinka vaadin (onpahan sentään kuva postauksessa vaikka ei kyseistä menopeliä vuokrattukkaan), joten köröteltiin sitten pikkuskootterilla ympäri saarta.

Kuultiin skootterivuokraamossa perjantaisin vierailevasta hedelmäkauppiaasta, joten suunnattiin ostoksille paikallisten kanssa hedelmäkojujen ääreen. Hedelmiä ja vihanneksia löytyi hinnoin merkityistä laatikoista ja järjestäytynyt jono muodostui pahvilaatikoiden lomitse myyjän luo.

Jonoteltiin paikallisten kanssa kassalle, jossa noin 70-80 -vuotias mies punnitsi ja laski hinnan ostoksille. Vuorollamme hän kyseli, että mistä ollaan oikein kotoisin ja kertoi itse vierailleensa Suomessa seitsemän kertaa. Huolehti vielä lopuksi, että meillä oli jotain eksoottista hedelmää mukana. Passiot ajoivat asian ja jatkettiin matkaa rannalle nautiskelemaan eväitä.

Illalla onnistuttiin vielä vierailemaan paikallisella iltatorilla. Ruokaa, käsitöitä, erityisen hienoja jälkiruokia ja juomia. Hauskaa, että löydettiin paikallisten suosima tapahtuma. Saarella on noin parituhatta asukasta ja kasa turisteja. Katukuvasta päätellen paikalliset ovat eläkeläisiä ja turistit rinkat selässä.

Topless auto

Townsville

Saavuttiin yöllä Townsvilleen neljän tunnin bussimatkan jälkeen. Majoittauduttiin Townsville Casino hotelliin ja nukuttiin kunnon yöunet. Purjehduksella tuli herättyä melko aikaisin ja nukuttua jokseenkin katkonaisesti, joten kunnon unet olivat tervetulleet.

Ennen kaupungille lähtöä oli pakko käydä vilkaisemassa varsinainen kasinon puoli. Australiassa uhkapelit ja kaikenlainen vedonlyönti on ihan oma juttunsa, joten oli nähtävä miltä pelimaailma näytti Townsvillessä. Kasa erilaisia pelipöytiä ja koneita. Körkort testasi erikoisen näköistä hedelmäpeliä kolmella dollarilla ja sai voitoksi reilut kolmesataa...jätettiin pelaaminen siihen ja suunnattiin kaupungille.

Iso hämähäkki oli odottelemassa kaupungin keskustassa. Toivottavasti otus ei ole enne tulevasta Magnetic Islandin reissusta. Townsville on noin 185 000 asukkaan kaupunki. Keskusta oli mukavan kompakti ja tarjolla oli mukavia kahviloita ja ravintoloita. Löydettiin myös hotellin ohjeiden mukaisesti matkalaukkukauppa, joka myi eurooppalaisia välikappaleita sähkölaitteille. Saan kameran taas lataukseen.

Körkortin hajuaisti vei myös panimon suuntaan. Löydettiin vanhasta postin rakennuksesta mielenkiintoinen paikallispanimo ja jäätiin yksille nautiskelemaan hieman viileämmistä oloista. 25 asteen lämmössä kaivataan jo hieman virkistävää tuulta.

Townsvillen hämähäkki

3 päivää ja 2 yötä merellä

Nyt on takana purjehdusreissu Whitsundayn saaristossa. Turkoosia merta, koralleja ja korkeita saaria ympäriinsä. Reissattiin katamaraanilla nimeltään On Ice ja saatiin nauttia sopivista tuulista pitkin matkaa.

Retki lähti Airlie Beachilta, josta matkattiin Hook Island Passagelle, jonka läheisyydessä yövyttiin ensimmäinen yö. Kovin tuulista ja vellovaa menoa.

Seuraavana päivänä nähtiin tähän mennessä upein ranta eli Whitehaven Beach, josta kuva alla. Laskuveden aikana valkoinen hiekka ja vesi vuorottelivat pitkin rantaa. Tuulista mutta ihmettelyn arvoista.

Reissulla oli mukana meidän lisäksi neljä muuta pariskuntaa. Kaikki käytännön asiat sujuivat mutkattomasti ja kaksi opasta onnistuivat hoitamaan sekä kapteenin että kokin tehtävät. Aussilaiseen tyyliin veneessä oli myös grilli mukana.

Tänään jatketaan matkaa illalla Townsvilleen ja huomenna Magnetic Islandille. Toivottavasti bongataan hieman lisää eläimiä. Purjehduksen saldoksi tuli pari delfiiniä, kasa värikkäitä kaloja mm. Hump-head Maori Wrasse mutta kilpikonnia tai rauskuja ei näkynyt.

Whitehaven Beach

Whitehaven Beach

Whitehaven Beach

Grilli veneen takaosassa

Maisemia mereltä

Purjehdusreissun varusteet

Tänään alkaa purjehdusreissu ja pientä täydennystä on täytynyt hankkia laukkuihin. Ostin kartan, josta näkee muutamat merimerkitkin. Merkkejä ei tosiaan ole paljoa, kun saaria on muutama ja syvyyttä tuntuu riittävän. Niin ja karttaa ei ole siis ostettu omatoimista suunnistusta varten vaan ihan ohjatulla reissulla ollaan.

Hankin myös kalakuvaston. Tästä pitäisi selvitä parhaimmat bongattavat ja lisäksi kartan toiselta puolelta löytyvät myös isommat petokalat. Tosin niiden tapaaminen voisi jäädä tällä reissulla väliin.

Narulla varustettu hattu siis päähän, kilo aurinkorasvaa kroppaan ja kohti riutan ihmetyksiä.

Kalakuvasto ja kartta

Aurinkosuoja +50 (näin ainakin hatussa luki)

Rentoilua Airlie Beachilla

Tänään ei olla tehty yhtään mitään tai siis mitään, mikä ei tuntuisi lomalta. Kävin aamulla lenkillä laivarannassa ja ihastelemassa jo ennakkoon huomisen purjehdusreissun olosuhteita. Kovin turkoosia meritunnelmaa olisi luvassa.

Ollaan nautiskeltu lämpimästä päivästä sisäaltaan reunalla. Aika mukavaa, että kaupungin keskustassa on kaikille avoin ulkoallas ja grillailupisteet. Löydettiin myös yhden hotellin pihalta kiinnostava auto, jonka olisi voinut vuokrata. Säästetään Moken vuokraus kuitenkin Magnetic Islandille.

Airlie Beach on reppureissaajien paratiisi. Ilmotustaulut ovat täynnä kaikenlaisia reissumahdollisuuksia ja parkkipaikka jos toinenkin täynnä pakettiautoja erikoisine varustuksineen. Uskomattoman monta retkeiljää mahtuu yhteen pakuun. Toivottavasti saan napattua niistä kuvia myöhemmin.

Huomisella purjehdusreissulla on eläinten bogausten lisäksi listalla Vodafonen trimaraani. Päivän lounaspaikan tarjoilijan mukaan nopein vene Hamilton Island racella. Pidetään siis vauhtiveneitä silmällä.

Airlie Beach

Moke ulkoa

Moke sisältä

Airlie Beachin ilmoitustaulu

Hamilton Island ja Airlie Beach

Tänään aamulla oli kello soimassa ennen kuutta ja Melbournesta saavuttiin Hamilton Islandille puolenpäivän aikoihin. Aika upeat maisemat koneesta. Tuntui, että kolmen tunnin lennon aikana siirryttiin ihan uuteen osaan maata.

Hamilton Islandilla alkoi tänään Audi Hamilton Island sail race ja pienen lentokentän piha oli täynnä tietysti Audeja ja purjehtijoita. Niin ja pieniä buggyja. Ostettin liput lautalle ja ihailtiin saaristoa laivamatkalla Airlie Beachille.

Asteita on ollut tänään 24 mutta jokseenkin tuulista. Huomenna on tarkoitus vaan olla ja lekotella. Sinänsä helppoa, koska tarjolla on ainoastaan rantaelämää, ravintoloita ja luonnon nähtävyyksiä.

Buggyt parkissa

Lomakuviot kasassa

Lomareissumme alkaa hahmottua ja suuntana on siis Queensland

Lauantaina lennot Hamilton Islandille
Viikolla purjehdusreissu pariksi päiväksi Whitsunday Islandsilla
Ajomatka tai bussireissu Townsvilleen
Muutama päivä ja yö Magnetic Islandilla
Ajomatka Cairnsiin ja lepoilua
Rantareitti Cairnsista Port Douglasiin ja lopulta
Takaisin Melbourneen

Enää kaksi kokonaista arkipäivää ja kolme yötä, pakkaamiset, kännyköiden viritykset herätysasentoon ja sitten voikin suunnata snorkkelit ja räpylät kohti pohjoista ja keskittää ajatukset lomailuun!


View Larger Map

Soutajia ja loma-ajatuksia

Vihdoin perjantai ja pitkästä aikaa päivä, jolloin onnistun lähtemään töistä valoisaan aikaan! South Bankissa muutama tyyppi oli aloittanut viikonlopun hieman aiemmin ja ehtinyt soututreeneihin joenrannalle. Ehdin vikkelistä airojen vedoista huolimatta napata muutaman kuvan virtaviivaisista veneistä ja soutajista.

Soututreenit

South Bank

Talvi (omalla skaalalla kaunis syksy)

Ilta

Tällä viikolla on ollut kovin kylmää. Jos hehkutin lämpimiä kelejä ja auringon ihanuutta viikko takaperin, niin nyt ollaan takaisin talvessa. Aamulla paleltaa ja töissä nauretaan eurooppalaiseksi, kun vedän kaulukset korviin ja sormikkaat syvälle käsiin. Päivittelin tänään työkavereilleni Melbournen sään arvaamattomuutta paitsi päivän myös vuodenajan sisällä. Sanoin, että mielestäni on edelleen käsittämätöntä nähdä samassa hetkessä varvassandaaleja ja talvisaappaita kuljeskelemassa pitkin katuja. Talvi kun on mielessäni talvi ja kesä on kesä.

No kesään on enää viikko tai melkein tai ainakin Queenslandissa. Loma siis odottaa viikon päästä  toivottavasti 10 astetta lämpimämmässä kelissä. Lennot, hotellit, retket ja siirtymät ovat aika hyvin koossa ja mielikin melkein lomatunnelmissa.

Huolenaiheena on ollut bongauslistan eläimet ja erityisesti kilpikonnien tilanne Yasin tuhojen jälkeen...kovin huonossa kunnossa ne ovat myrskyn jäljiltä. Muut toivelistan eläimet pitäisi kuitenkin olla kunnossa. Krokotiilejä kuulemma löytyy Magnetic Islandin majoituksesta (en nyt tiedä, onko se kovinkaan kivaa...) ja Cassowary -lintujakin on seudulla ihan varoitusmerkkeihin asti. Toivottavasti myös valaita. Eiköhän näillä loma-ajatuksilla viikko selvitä ja lomalla ollaan ihan huomaamatta.

Golfia ja ravintola Graham

Golf-kurssin alettua, viikonloput alkavat muistuttaa toisiansa. Lauantaina aamulla golf-tunnille, herätään kymmentä yli kymmenen ja ehditään juuri ja juuri mutta ajallaan hieman pöllähtäneinä tunnille puoleksi, vatsa kurnii tunnin jälkeen ja suunnataan aamupalalle. Eggs Benedict (jokaisen varteenotettavan aamupalabaarin listalla), skinny flat white ja seuraavan kerran ruokaa voi sitten miettiä illalla. Sunnuntaina kierros tai meille 9 reikää golfia joko Elsternwickissä, Royal Parkissa tai Oakleighssa.

Tänään palattiin Oakleighiin. Viimeksi paikan pitäjä ehti katsella kymmenisen tuloksetonta aloityslyöntiäni ja antaa muutamat käytännön neuvot avustaakseen kehitystäni (onneksi tosin vasta kierroksen jälkeen). Tällä kertaa kehitystä oli kuulemma tapahtunut ja ohje oli oikeastaan keskittyä vaan rentoon lyöntiin. Ei haittaa vaikka maata lentää mutta muista swingi kauniissa kaaressa loppuun asti (pitäjä on ystävällisesti puolellani pelissä ja käskee aina tarkkailla Körkortin lyöntejä, ettei mene peli huijauksen puolelle). Kyllä sitä näillä kannustuksilla ja neuvoilla peli vielä voitetaan!

Oakleigh ja tarkemmin katsottuna puro täynnä palloja.

Päivä on ollut hieman sateinen ja aamulla lämpötila oli kovin viileä. Parempaan suuntaan ollaan kuitenkin menossa. Käytiin illalla nautiskelemassa vuosipäivän kunniaiksi Grahamsin ravintolassa illallinen. Todettiin, että ollaan täällä ollessa ehditty vierailla kovin monessa mukavassa ravintolassa. Kaunis tämäkin Port Melbournen ravintola - miellyttävä paikallinen!

Grahams ja kovin kotoisia muotoja valaistuksessa.

Taustalla takka, lämpöä talvellakin.

Torquay

Tehtiin päiväreissu Torquayn pikkukaupunkiin ihan Geelongin kupeeseen. Kaupunki on kuuluisa surffailumahdollisuuksistaan ja rantojen lisäksi keskustasta löytyy kasa surffaustavaraa myyviä kauppoja. Onnistuin hankkimaan uv-säteilyltä suojaavan paidan ja kirkkaan värisen hupparin. Nyt pitäisi olla riittävästi suojaa auringolta Queenslandin keleihin.

Surffarikylä on talvella aika hiljainen mutta kesällä sitäkin vilkkaampi. Käytiin kierros keskustassa ja rannalla ja siirryttiin sitten lounaalle. Piipahdettiin ravintolassa nimeltä Growlers. Hauska ja leppoisa paikka, joka varmasti kesällä täyttyy surffareista ja rantailijoista. Hiekkaa etupihan terassilla ja tuolit, joihin voi istua märilläkin vaatteilla sekä kovin ystävällistä porukkaa. Selkeästi myös paikallisten paikallinen. Naureskeltiin yhdelle miehelle, joka tuli baariin oma lasi mukanaan - ei tarvitse baarin sitten tiskailla.

Ranta

Etäisyydet vaihtoehtoisille rannoille.

Auringonlasku

Roskisten salaisuus on selvinnyt

Roskisten arvoitus selvisi tällä viikolla. Kirjoittelin aiemmin tapahtumasta, joka johti kadonneisin roskiksiin. No tulin alkuviikosta kotiin myöhään illalla ja törmäsin naapuriimme kadulla. Päivittelin ja ihmettelin roskisten kohtaloa ja siinä sitten selvisi, että naapuri oli hoitanut omat roskiksensa talteen takapihalle ja yksinäiset kappaleet kadulla olivat meidän roskikset.

Ihmettelin silmät suurena naapurilleni (jonka kanssa meillä on paritalo), että vetääkö hän roskikset sitten torstaisin olkkarin läpi takapihalle ja samaa rataa perjantaisin pihalle? Hän kuulemma kantaa roskikset olkkarin läpi...Päivittelin asiaa ja annoin Körkortin lopulta kekseliäisyydellään ratkaista roskisten kohtalon. No nyt meidän roskikset sitten oleskelevat viikolla suoraan oven edessä...että tervetuloa kaikille suoraan pääovesta.

Hyvähän meidän talvella on olla mutta kun kelit lämpenevät, niin seitit tihenevät ja häkit valtaavat roskisten kahvat. Eikä yllätä yhtään jos seittejä on vedetty ristiin ja rastiin oven ja roskisten välillä.

Jaahas, kelit ovat olleet mitä mahtavimmat koko viikon. 18 astetta päivällä ja aamuisin voisi jo unohtaa takin kotiin. Illat pitenevät mutta edelleen pidempiä iltoja odotellaan. Huomenna jatkuu taas Golf-kurssi ja toivottavasti kierros mukavalla kentällä. Viikonloppu on aina kohdallaan!