Palattiin Grampiansilta eilen ja olipas mukava mutta kovin lyhyt loma. Olen viettänyt pidemmän (kahden viikon) loman viime vuonna elokuussa ja jotenkin nyt alkaa tuntua siltä, että pidennetyn viikonlopun sijaan voisin lomailla vaikka pidennetyn kuukauden...Kovin siis odottelen jo joulun lomia ja perheen saapumista tänne kesän viettoon.
Loman lyhyydestä huolimatta Grampians oli mitä ihanin kohde. Tehtiin
päiväpatikointeja Halls Gapista lauantaina, sunnuntaina ja maanantaina. Säät suosi erityisesti sunnuntaita, jolloin tehtiin 12km kävelyretki kolmenkymmenen asteen helteessä vuoren huipulle eli Grampiansin Pinnaclesille.
Huippujen ja upeiden maisemien lisäksi nähtiin myös kenguruita ihan joka paikassa. Ikkunoiden takana, huoltoaseman nurtsilla ja hotellin kukkapuskissa. Yhtenä iltana ravintolosta palatessamme sellainen tallusteli ihan kävelytiellä vastaan. Nähtiin myös ensimmäisen kerran pikkuisia kenguruita, jotka tuijoittelivat maailman menoa turvallisesti emojen taskuista - erikoisia otuksia.
Grampiansin upeinta antia oli siis luonto: kookaburrat, joiden laulua kuunnellessa alkaa itseäkin naurattaa, upeat vesiputoukset, metsäpalojen vaurioittaneet metsät, joissa uusi kasvillisuus oli jo hyvin valloillaan ja tietysti Australian alkuperäiskasvit, joista täytyi otta otos jos toinenkin (Körkortin kärsivällisyyttä koetellen)...
 |
| Putouksia ja virtaavaa vettä. |
 |
| Palanut banksia |
 |
| Grampiansin Grand Canyon |
 |
| Palanutta metsää ja uudistuvat Grass Treen alut |
 |
| Manuka ja albumeissa on vielä kasa muita upeita kukkia :) |
Wow, toi Grass tree otos on vaikuttava! Ja on lienee syytä onnitella? Tuleeko aiheesta oma postaus, se olisi kiinostavaa.
VastaaPoistaJoo, noi grass treet vaan puskee uutta alkua palaneiden puiden ja puskien alta. Aika hienoa :) Laitan postauksen onnitteluihin liittyvistä uutisista pian - jesh!
VastaaPoista