Milduran kautta Melbourneen

Saavuttiin eilen Barossasta Milduran pikkukaupunkiin. Alue on tunnettu Victoriassa erityisesti sitrusten, kuivattujen hedelmien ja pähköinöiden tuottajana. Lisäksi alueelta löytyy paljon viinitiloja ja Murray Riverin suolaa. Meitä kohteessa kiinnostivat paikallisten tuotteiden lisäksi myös panimo, jonka olusia Körkort testasi sekä Stefano -niminen ravintola, jota oli kehuttu useassa oppaassa (kahden kokonaisen hatun paikka ja hatuista joku toinen kerta lisää). Menu vaihtuu päivittäin Chefin inspiraation mukaisesti ja eilen saatiin nautiskella mm. kesäkurpitsan kukkaa, sieniravioleja ja pääsiäisen tapaan lammasta.

Piipahdettiin Mildurassa myös Working Man’s klubilla...Siis sellaisessa peliautomaattien taivaassa (tästä voi olla monta mieltä). Paikka on tullut kuuluisaksi maailman pisimmästä baaritiskistä, joka myöhemmin purettiin peliautomaattien tieltä. Nyt tilalla oli siis ainoastaan värikkäitä hedelmäpelejä ja seinällä kuva vanhasta tiskistä. Tuntuu että Australiassa kaikkein pienimmästäkin kylästä löytyy aina peliautomaattien valtaama baari. No testattiin tätä luolaa ja saatiin matkaan hieman illalliskassaa.

Aamulla oli poimittava matkaan Stefanon kahvilasta myös chefin oliiviöljy (hepun nimellä brändätty ja ekstraahan siitä sai maksaa mutta...maistuu varmasti paremmalle kuin mikään muu extra virgine).

Tänään on sitten ajettu pitkä matka takaisin Melbourneen. Poikettiin ainoastaan Lindemansin viinitilalla ja Bendigossa lounaalla mutta muuten on istuttu tiukasti autossa nokka kohti Melbournea. Yhteensä reissun aikana kilometrejä kertyi mittariin 2883. Useampaa tietä on siis ajettu ja maisemia ihailtu.

Ajomatkalla huomasi että syksy on hyvässä vauhdissa niin South Australiassa kuin Victoriassakin. Matkalla näkyi useita puita keltaisissa lehdissä ja eilen Jacobs Creekillä nähtiin upeita oliivi- ja viikunapuita täydessä hedelmässä. Reissun päätteeksi laitankin Milduran kuvien lisäksi mukaan muutamia syksyisiä otoksia.