Ennakkoluulot, haiden pelot ja tasapainon epäilyt on nyt unohdettu. En olisi ikinä (siis koskaan) uskonut, että pitäisin surffauksesta. Ajattelin vielä aamulla, että mennään sille kurssille (vatsaa kivisti) ja annetaan sen olla sitten vain yksi kokemus monien joukossa. Tänään saatiin kuitenkin kokea unohtumaton pääsiäissurffaus juuri sopivien aaltojen lomassa.
Ja miksi näin? No ensinnäkin, vesi ei ollut kylmää - kiitos sen ihanan märkäpuvun! Suomessakin vedessä lilluminen olisi mukavampaa, kun voisi vetää useamman millin suojakerroksen koko vartalon ympärille ja olla palelematta veden koskettaessa ihoa.
Toiseksi, pehmeät mutta karkeat laudat oli tehty harjoittelua varten ja opetus oli kohdallaan. Ote laudasta piti ja sen ohjaaminen tuntui järkevältä. Lisäksi alkuun pääsi melko yksinkertaisin neuvoin. Ensin opeteltiin aaltojen nappausta ja nousua käsien varaan. Sitten oltiinkin valmiit nousemaan laudalle!
Kolmanneksi, onnistumisen ilo syntyi jo pelkästään aaltojen nappaamisesta ja varsinainen huipentuma siitä, kun pystyi nousemaan seisomaan laudan päälle aallon viedessä. Tyylistä oli tietysti turha puhua samassa lauseessa mutta aivan mahtavan hauskaa siitä huolimatta.
Kahden tunnin harjoittelun jälkeen palautettiin laudat ja märkäpuvut. Päätettiin samalla, että tullaan kokeilemaan aaltoja huomenna uudestaan. Nyt tiedän miksi näillä ausseilla on syvät naururypyt silmien ympärillä - surffauksen sivuoireita :)
 |
| Harjoitteluun sopivia lautoja |
 |
| Cowesin rantoja |
 |
| Nobbies |
 |
| Näkymät Nobbiesilta kartan kera |
 |
| Moto GP - tunnelmia radalta |
 |
| Moto GP:n maisemissa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti